Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
Kasvinviljelytiloilla haetaan kiivaasti keinoja tuotantokulujen alentamiseksi. Yksi iso menoerä ovat lannoitteet, joiden hinta on viime aikoina noussut hälyttävästi ja saatavuuden suhteenkin on välillä ilmennyt epävarmuutta.
Taneli Takatalo kiinnostui ravinteikkaan mädätejäännöksen käyttämisestä lannoitteena vuonna 2023.
– Meillä oli aiemmin sikatila, joten lietteen kanssa touhuaminen on entuudestaan tuttua. Vanha lieteallas tarjosi helpon mahdollisuuden kokeilla biokaasun valmistuksen sivutuotteena syntyvän mädätejäännöksen käyttöä peltoviljelyssä.
Kokemukset olivat niin rohkaisevia, että tilalle rakennettiin vuonna 2024 ensimmäinen 1 600 kuution lieteallas ja tänä vuonna valmistui toinen 2 500 kuution allas. Kahden altaan ansiosta mädätettä riittää koko 300 hehtaarin peltoalan tarpeisiin.
Alkuun lietteen levityksen hoiti urakoitsija. Takatalon mukaan se ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen ratkaisu. Hän päätti hankkia oman levityskaluston, jotta levitys voidaan tehdä silloin, kun kelit parhaiten sen sallivat. Samalla ehkäistään peltojen tiivistymistä.
– Hankkimamme vaunu on sijoittava alipainevaunu, jonka avulla liisterimäisempikin seos kulkee putkistosta takkuilematta maahan. Mädäteseos on yleensä sen verran ohutta, että ongelmia sen levityksessä ei ole ollut.
Lietealtaat täytetään mädätejäännöksellä talven aikana, jolloin sen saatavuus on hyvä ja kuljetus rasittaa tiestöä mahdollisimman vähän. Mädäte tuodaan biokaasulaitoksilta tiloille rahtivapaasti.
Takatalon tilalle tavara tulee Kiertoravinne Oy:ltä Turusta ja Vampulasta. Mädätejäännös on biokaasulaitoksille sivutuote, jolle pitää löytää sijoituspaikka eikä se maksa viljelijöille.
– Levitys tietysti maksaa, joskin mädätteen käytölle saa kiertotalouden edistämistukea 37 euroa hehtaaria kohti. Se kattaa levityksen muuttuvat kustannukset.
Biokaasuprosessissa mädätyksen jälkeen syntyvä ravinteikas lannoitemassa on tummaa ja ohuen vellimäistä. Sitä ei laimenneta eikä siihen sekoiteta mitään, vaan se levitetään sellaisenaan peltoon ennen kylvöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Kehitteillä oleva sovellus mahdollistaa muistiinpanojen ja havaintojen kirjaamisen pellolta helposti ja paikkatietoon perustuen.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
