Huittislainen Jere Lindroos on urakoinut kesällä maatalousdroonilla piensiemenkylvöstä lannoitukseen ja kasvihuoneiden varjostukseen. Drooniavusteisen lentolevityspalvelun kysyntä näyttäisi kasvavan.
Jotain uutta ja jotain sellaista maatalouteen liittyvää urakointia, mikä ei vielä ole yleistä, mutta joka vääjäämättä on tulevaisuutta.
– Tällaista pyörittelin mielessä, joskin idea drooniyrittäjyydestä syttyi pikemminkin hetken mielijohteesta kuin pitkällisen harkinnan tuloksena, Drone Power Oy:n perustaja Jere Lindroos paljastaa.
Erilaiset maa- ja metsätalouden työt ovat miehelle tuttuja. Metsäalalla ja metsäkoneen kuljettajana toiminut mies tiesi, että muun muassa metsien terveyslannoituksia tehdään drooneilla. Sen sijaan maatalouspuolella työkoptereita ei vielä juuri ole käytössä, tutkimus- ja testikäyttöä lukuun ottamatta.
– Uskon, että pelto- ja puutarhaviljelyn puolelta löytyy lukuisia sellaisia työtehtäviä, jotka hoituvat droonilla traktoria ja työkonetta kätevämmin, nopeammin ja edullisemmin, Lindroos arvelee.
Vielä ollaan uuden tekniikan hyödyntämisessä melkein lähtökuopissa. Kaikkia työdroonin etuja ja mahdollisuuksia ei ole hoksattu, eikä myöskään kohteita, joissa drooneja voidaan hyödyntää.
Droonien vahvuus on monikäyttöisyys. Niillä urakoivien palvelutarjontaan kuuluu tyypillisesti tarkastuksia, kartoitusta ja 3D-mallinnusta, valvontaa ja turvallisuutta sekä kuvaus- ja mittaustehtäviä. Metsätaloudessa drooneilla on jo sijansa, ja niiden ennustetaan ottavan pian paikkansa myös peltopuolella.
Lindroos haluaa erikoistua ensisijaisesti maa- ja puutarhatalouden palveluihin metsäpuolta silti unohtamatta.
Lindroos hankki kevättalvella XAGP 100 Pro -maatalousdroonin sekä kävi vaadittavat kurssit ja koulutukset. Alkukevät kului yrityksen palvelujen markkinointiin ja droonin käytön opetteluun.
– Lennättäminen ei ole vaikeaa. Automaatio on verrattomana apuna, etenkin koneen säädöissä, jotta kylvössä päästään asetettuun hehtaarikohtaiseen levitysmäärään ja tiheyteen. Kun tietokoneelle asettaa tavoitellun hehtaarikohtaisen kilomäärän, se säätää esimerkiksi levittimen pyörimisnopeuden automaattisesti. Ylipäätään käyttöjärjestelmä on erittäin käyttäjäystävällinen, yrittäjä kehuu.
Siementen juoksevuus vaihtelee kylvö- ja piensiemenkoneissa, sama pätee myös lentolevitykseen.
– Italianraiheinä lentää huonosti, toisin kuin vaikkapa apilan- tai retikansiemenet, jotka juoksevat säiliöstä tosi liukkaasti.
Jotta saadaan toivottu lopputulos, työdroonilla tehdään ennen kylvöä kiertokoe maassa. Kone pyöräyttää nappia painamalla kairat kaksi kertaa ympäri. Kun siemenet tai lannoiterae punnitaan, tiedetään, onko hehtaarikohtainen menekki suunnitellun mukainen.
Laitteeseen on useita erilaisia syöttökairoja, jotta erilaisille siemenille tai lannoiterakeille saadaan optimaalinen kylvö- ja levitystiheys. Automatiikka myös säätää levittimen pyörimisnopeutta suhteessa lentonopeuteen. Ruiskusuuttimet säätyvät automaattisesti halutun litramäärän mukaan.
Lentolevityksen vahvuus on tallaamattomuus, nopeus ja ympäristöystävällisyys, sillä kopteri ei tupruta pakokaasuja.
Lennettävän alueen Lindroos rajaa joko ilmakuvan perusteella tai kiertämällä ohjaimen kanssa käsiteltävän alueen ympäri.
– Koneen ohjelmisto tarjoaa parhaan mahdollisen lentoreitin, joten lentoreitin suunnitteluun ei kulu aikaa. Kasvustoissa tavallisin lentokorkeus on 3–4 metriä.
Lentokorkeuden ja -nopeuden lisäksi kylvön tai lannoituksen tasaisuuteen vaikuttaa kerrallaan ajettavan kaistan leveys. Esimerkiksi rakeinen apulanta on sen verran painavaa, että levitysleveyden voi nostaa kuuteen metriin. Kerääjäkasvien kylvössä taas 3–4 metrin levityskaistale on toimivin, Lindroos sanoo.
XAGP 100 Pro -malli kantaa 50 kilon tai 50 litran kuorman. Esimerkiksi kerääjäkasvin kylvössä kahdella akkuparilla kylvää 1,5 hehtaarin alan. Lindroos laskeskelee, että levitysmäärästä riippuen kuudella akulla voi parhaimmillaan kylvää 10–15 hehtaaria tunnissa.Lentolevityksellä on vahvuutta
Lindroos on ehtinyt jo kylvää kerääjäkasveja, nurmensiemeniä ja rypsiä. Syysviljojen kevätlannoitusta tehtiin rakeistetulla apulannalla. Kesän mittaan on levitetty nestemäisiä typpi- ja hivenlannoitteita sekä biostimulantteja.
Lentolevityksen vahvuus on tallaamattomuus, nopeus ja ympäristöystävällisyys, sillä kopteri ei tupruta pakokaasuja. Korkeat polttoainehinnat saattavatkin yrittäjän arvion mukaan vauhdittaa droonien käyttöä tietyissä tehtävissä.
Droonista ei jää pyöränjälkiä eikä maa tiivisty raskaiden koneiden painosta. Lentolevitystä voidaan tehdä pian sateiden jälkeen, jolloin traktorilla ei ole pellolle menemistä.
"Ei tämä ole mitään rakettitiedettä, mutta tietysti asioihin pitää perehtyä."
Lindroos toivoo, että jo lähitulevaisuudessa maatalousdrooneilla saisi levittää kasvinsuojeluaineita, sillä se toisi helpotusta peltoviljelyyn ja tietysti työllistäisi drooniyrittäjiä.
Droonin melko pieni työkuorma rajoittaa sillä tehtäviä peltotöitä.
– Tehokkain drooni on silloin, kun levitettävä nestemäärä on pienehkö. Vielä silloinkin, jos seoksen menekki on 150–200 litraa hehtaarille, drooni pärjää nopeudessa ja taloudellisuudessa traktorille ja työkoneelle. Jos hehtaarikohtaiset litra- tai kilomäärät ovat isot, silloin drooni ei välttämättä ole paras vaihtoehto.
– Sopivissa kohteissa drooni on älyttömän tehokas. Vaikkapa metsän boorilannoitusta pystyy tekemään hyvinkin 20–25 hehtaaria päivässä. Jos vastaava työ tehtäisiin metsurityönä, aikamenekki ja hinta olisi toisenlainen.
Yksi droonin vahvuus on sen keveys ja pieni koko, siirtoihin riittää kuomullinen auton peräkärry. Työkohteella tarvitaan muutakin tarpeistoa, esimerkiksi vara-akkuja ja aggregaatti akkujen lataamista varten. Työn sujuvuuden parantamiseksi Jere Lindroos on kehittänyt avukseen erillisiä sekoitussäiliöitä.
Palvelun uutuuden vuoksi hinnoittelu hakee vielä paikkaansa.
– Kylvöissä ja lannoituksissa on hehtaarihinta, ja kasvihuoneiden varjostuksessa tai kattojen pesussa puolestaan neliöhinta. Hinta on tietysti riippuvainen myös siitä, mistä työlajista on kysymys. Kokemuksen ja palvelun yleistymisen myötä hinnoittelustakin tulee helpompaa.
Lindroos tuntee metsäkoneen ja työkoneiden nappulat ja taitaa niillä ajamisen. Droonin kanssa työskentely on varsin erilaista, mutta onko se vaikeaa?
– Ei tämä ole mitään rakettitiedettä, mutta tietysti asioihin pitää perehtyä. Käyttäjältä vaadittavista kokeista selviää, jos malttaa lukea niihin. Tässäkin työssä kokemus on paras opettaja, Lindroos sanoo.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
Kun jotakin halutaan kehittää, ensimmäinen ajatus on usein tehdä enemmän. Kasvattaa tuotantoa, hankkia hehtaareja tai lisätä panoksia. Maatilan arjessa tekemisestä harvemmin on pulaa. Silti toimintaa kehittäessä tuntuu helposti siltä, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän. Enemmän ei kuitenkaan aina ole sama kuin paremmin. Sen huomasi myös Marttilan tilalla Hermanni Lallukka, joka käytti tavanomaisessa viljelyssä reilusti…
Nojosniemen tilan yrittäjät päättivät erikoistua, aloittaa oman tuotevalmistuksen ja suoramyynnin. Niistä löytyivät kannattavuuden avaimet.
Ruuan nouto- ja myyntiautomaateista voi myydä suoraan liki kaikenlaisia tuotteita. Kannattavuus edellyttää kunnon tuotevalikoimaa ja hyvää sijaintia.
Maatalousverotuksessa hyväksytään maatilan sivutoiminnaksi laaja kirjo yritystoimintaa. Kun sivutoiminnan liikevaihto kasvaa isoksi, se on eriytettävä omaksi tulolähteekseen.
Suhteeni luomuun on vähän vaikea. 15 vuotta sitten viljelyä aloittaessamme luomu oli ainakin omassa lähipiirissäni jotenkin enemmän muodissa kuin nyt. Koska olen "ympäristöihminen" ja kerroin, että aloitamme viljelijöinä, oli aina ensimmäinen kysymys tai oletus, että luomuviljelyä varmaan? Luonnonmukaisuushan kuulostaa helpolta ja ihanalta. Kukkapeltoja ja mehiläisiä ja pari lammasta, ihan itsekseen siellä kiertokulkua pyörittävät ja viljelijä…
