Maatilan Pellervo

02.09.2026

Hankkijan ja Yaran Kasvuohjelmilla parempia satoja 20 vuotta

Maatalouskauppa Hankkija ja lannoitevalmistaja Yara juhlistivat elokuun alussa Yaran Kotkaniemen koetilalla 20 vuotta kestänyttä tutkimusyhteistyötään. Yritysten yhteisen Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kasvinviljelyn tuottavuutta.

Jaa

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuva Markku Pulkkinen

Käytännön pelto-oloissa tehdyistä lajike-, lannoitus ja kasvinsuojelukokeista ovat syntyneet Kasvuohjelmat viljoille ja nurmille. Kasvuohjelmia noudattamalla monet tilat ovat saaneet peltoviljelynsä kannattamaan aikaisempaa paremmin.

– Lajikkeiden satopotentiaali on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Tämä potentiaali kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Se voidaan hyödyntää muun muassa antamalla kasveille riittävästi ravinteita, Kasvuohjelma-toiminnasta vastaava osastopäällikkö Timo Särmälä Hankkijalta kannustaa.

– Samaan aikaan kasvukausi on pidentynyt Suomessa keskimäärin puolella vuorokaudella joka vuosi. Kun pellon perusasiat eli vesitalous, maan rakenne ja maan happamuus ovat kunnossa, on meillä mahdollisuudet erinomaisiin satoihin.

Särmälä suosittelee hankkimaan oman sääaseman, jotta parantuneet kasvuolot pystytään hyödyntämään maksimaalisesti jokaisella tilalla. Hän suosittelee myös siirtymään uusiin lajikkeisiin, joita on tullut markkinoille myös Kasvuohjelman ansiosta.

Hankkijalla on tänä vuonna viljan ja nurmen Kasvuohjelma-kokeita seitsemällä paikkakunnalla ja koeruutuja on noin 3 000. Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla on Yaran omia ja yhteistyökumppaneiden koeruutuja noin 2 500.

Särmälä painottaa, että myyntikasvien lisäksi myös nurmien viljelyyn pitää panostaa. Hankkija otti nurmikokeet mukaan ohjelmaansa kymmenisen vuotta sitten.

– Kasvuohjelmamme mukaan viljellyt nurmet ovat tuottaneet noin 2 000 kiloa paremman kuiva-ainesadon hehtaarilta kuin maassamme keskimäärin viljellyt nurmet.

Jaettu lannoitus paras

Juhlapäivään osallistuneille reilulle 60 viljelijälle esiteltiin Kotkaniemessä lannoituskokeita. Koeruuduilta oli silmämääräisestikin nähtävissä lisälannoituksen tuoma etu tänä vuonna.

– Lannoituksen jakaminen on osoittautunut ehdottomasti kannattavaksi toimeksi. Kasvuohjelma-koeruuduilla kevätvehnälle annettiin 110 kilon typpilannoitus hehtaarille kylvön yhteydessä. 30 kilon täydennystyppilannoitus suomensalpietarilla annettiin kesäkuussa. Mittauksemme kertoivat, että lisätyppi oli kulkeutunut kasveihin viikon sisällä lannoituksesta, Kotkaniemen tutkimusaseman esimies Juha Liespuu sanoo.

Liespuu arvioi, että lisälannoitetusta Helga-kevätvehnäruudusta saadaan tänä vuonna noin 7 000 kilon hehtaarisato.

Hankkijan Särmälä täydentää, että lannoituksen jakaminen on tuonut Kasvuohjelma-kokeissa kevätviljoille myös parhaan taloudellisen tuloksen.

Liespuu on hyvin huolissaan suomalaisten peltojen fosforitilanteesta. Viljavuusfosforin tasot ovat laskeneet vuodesta toiseen.

– Fosfori vaikuttaa kasvien kaikkeen kasvuun juuret mukaan lukien. Rikki on toinen ravinne, johon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Sateisina kasvukausina se karkaa maassa usein kasvien ulottumattomiin, Liespuu muistuttaa.

Kadmiumpäätös kismittää

Suomen hallitus nosti tänä vuonna kemiallisissa lannoitteissa sallittavan kadmiumin määrän kaksinkertaiseksi aikaisemmasta. Päätöstä perusteltiin sillä, että enemmän kadmiumia sisältävät fosforilannoitteet ovat halvempia ja auttavat viljelijöitä tukalassa taloustilanteessa. Kotkaniemen päivässä päätöstä ihmeteltiin.

– Kadmiumrajan nostamiselle ei ole mitään järkevää perustetta. Kadmium on raskasmetalli ja sen kertyminen peltoon on aina riski. Toimella ei myöskään paranneta viljelijöiden taloustilannetta, Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö näkee.

Yara Suomen kaupallinen johtaja Wendla Leino ei halua ottaa kantaa siihen, vaikuttaako päätös lannoitteiden hintoihin.

– Hinnat määräytyvät aina kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten päätöksen vaikutus jää nähtäväksi.