Hyvä Sato -kilpailu käytiin viime kesänä aiempaa haastavammissa sääoloissa.
Kaikilla joukkueilla sadon arvo kattoi muuttuvat kustannukset ja työkustannukset. Edellisenä vuonna näin ei ollut; silloin viljelytukia joutuivat juokseviin kuluihin käyttämään kärkikaksikkoa lukuun ottamatta kaikki joukkueet. Syitä tähän olivat kevätvehnän päätyminen rehuksi, lintujen aiheuttamat satotappiot ja lupiinin kaltaiset riskipitoiset kasvivalinnat.
Vuonna 2015 Hyvä Sato -kilpailun joukkueet saivat edellistä vuotta arvokkaampia satoja. Viljelykasvit oli valittu huolellisesti pitäen eurot mielessä. Sadot olivat suuria, koska kaikki viljaa tavanomaisesti viljelleet saivat lähes kuusi tai jopa yli seitsemän tonnia hehtaarilta. Luomuviljelijöilläkin sadot olivat varsin mukavat. Siementuotanto toi hyvät tulot vehnää ja ohraa viljelleille muihin käyttötarkoituksiin nähden. Siementuotannon taloudellista tulosta parantaa hiukan se, että laskennassa ei huomioida siitä aiheutuvaa lisätyötä, kuten kuivurin ja perävaunujen puhdistamista tai omaa viljelysten tarkastusta. Saadusta katteesta osa täytyy laskea korvaukseksi tälle työlle ja sen jälkeen kiinteille kustannuksille kuten muillakin kasveilla.
Rukiin viljelijät tarttuivat jo ennen kylvöä tarjottuihin kiinteähintaisiin sopimuksiin, mikä oli onnistunut ratkaisu. Mikään joukkue ei flopannut täydellisesti, vaan kaikki saivat sadostaan yli 500 euroa hehtaarilta. Edellisenä vuonna jäätiin jopa nollille ja vain kahdella joukkueella myyntituloja tuli yli tuhat euroa hehtaarilta.
Luomun asema talouskilpailussa on edelleen vahva. Joukkueet ovat saaneet kelpo satoja ja hinnat ovat olleet hyviä. Yksi syy ovat onnistuneet hintakiinnitykset. Erityisesti viime vuonna luomujoukkueilla oli myös selvästi muita pienemmät kustannukset.
| Joukkue | Kate €/ha |
| Berner | 1298 |
| Elosato | 1219 |
| NSL | 1077 |
| Luomuinstituutti | 826 |
| HY Proffat | 825 |
| Berner2 | 541 |
Kate B= Sadon arvo ja tuet yhteensä – muuttuvat ja työkustannukset yhteensä. Kate B:n avulla katetaan kiinteitä kustannuksia, kuten koneita ja rakennuksia sekä oman pääoman tuottoa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
