Hyvä Sato -kilpailu käytiin viime kesänä aiempaa haastavammissa sääoloissa.
Kaikilla joukkueilla sadon arvo kattoi muuttuvat kustannukset ja työkustannukset. Edellisenä vuonna näin ei ollut; silloin viljelytukia joutuivat juokseviin kuluihin käyttämään kärkikaksikkoa lukuun ottamatta kaikki joukkueet. Syitä tähän olivat kevätvehnän päätyminen rehuksi, lintujen aiheuttamat satotappiot ja lupiinin kaltaiset riskipitoiset kasvivalinnat.
Vuonna 2015 Hyvä Sato -kilpailun joukkueet saivat edellistä vuotta arvokkaampia satoja. Viljelykasvit oli valittu huolellisesti pitäen eurot mielessä. Sadot olivat suuria, koska kaikki viljaa tavanomaisesti viljelleet saivat lähes kuusi tai jopa yli seitsemän tonnia hehtaarilta. Luomuviljelijöilläkin sadot olivat varsin mukavat. Siementuotanto toi hyvät tulot vehnää ja ohraa viljelleille muihin käyttötarkoituksiin nähden. Siementuotannon taloudellista tulosta parantaa hiukan se, että laskennassa ei huomioida siitä aiheutuvaa lisätyötä, kuten kuivurin ja perävaunujen puhdistamista tai omaa viljelysten tarkastusta. Saadusta katteesta osa täytyy laskea korvaukseksi tälle työlle ja sen jälkeen kiinteille kustannuksille kuten muillakin kasveilla.
Rukiin viljelijät tarttuivat jo ennen kylvöä tarjottuihin kiinteähintaisiin sopimuksiin, mikä oli onnistunut ratkaisu. Mikään joukkue ei flopannut täydellisesti, vaan kaikki saivat sadostaan yli 500 euroa hehtaarilta. Edellisenä vuonna jäätiin jopa nollille ja vain kahdella joukkueella myyntituloja tuli yli tuhat euroa hehtaarilta.
Luomun asema talouskilpailussa on edelleen vahva. Joukkueet ovat saaneet kelpo satoja ja hinnat ovat olleet hyviä. Yksi syy ovat onnistuneet hintakiinnitykset. Erityisesti viime vuonna luomujoukkueilla oli myös selvästi muita pienemmät kustannukset.
| Joukkue | Kate €/ha |
| Berner | 1298 |
| Elosato | 1219 |
| NSL | 1077 |
| Luomuinstituutti | 826 |
| HY Proffat | 825 |
| Berner2 | 541 |
Kate B= Sadon arvo ja tuet yhteensä – muuttuvat ja työkustannukset yhteensä. Kate B:n avulla katetaan kiinteitä kustannuksia, kuten koneita ja rakennuksia sekä oman pääoman tuottoa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Suomessa on paljon pieniä viljankuivureita, jotka eivät kuitenkaan vastaa kasvaneiden tilojen tarpeisiin. Uutta hankittaessa pitää miettiä ainakin kokoa, lämmönlähdettä, olemassaolevia rakenteita ja pölynhallintaa. Kokemuksia kolmesta erityyppisestä kuivuriratkaisusta.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
KoneAgria-näyttelyssä 9. lokakuuta 2025 Agri-INNO-palkinnon pokannut Avant Tecno Oy on ylöjärveläinen perheyritys, joka valmistaa pienkuormaajia muun muassa maatalouden ja kiinteistönhuollon käyttöön. Vuodesta 1991 kansainväliseksi toimijaksi kasvaneen yrityksen perustaja Risto Käkelä on alkujaan ponnistanut yrityksen johtoon maitotilalta Kurikasta. − Keskittyminen tiettyihin asioihin, hyvät tuoteideat ja työn tekeminen tosissaan – ne ovat olleet yrityksen kasvun ja menestyksen
