Syyskylvöiset kasvustot ovat suosiossa Hyvä Sato -kilpailussa. Luomuinstituutilla on viljelyssä useampivuotinen nurmi. Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin, Bernerin ja Helsingin yliopiston joukkueet kylvivät syysrapsia ja Elosato ruista.
Luomuinstituutin nurmi odottaa kolmatta niittoa. Kesä on ollut suosiollinen Luomuinstituutin säilörehunurmelle. Toisen niiton jälkeen lohko jankkuroitiin maan rakenteen parantamiseksi. Jankkuroinnin kasvustolle aiheuttamista vaurioista huolimatta kasvu on jatkunut rehevänä ja lohkolta voidaan korjata vielä kolmas sato.
Professorit käyttivät poikkeuksellista kylvömenetelmää. Helsingin yliopiston joukkueen kylvötapa poikkesi muista syysrapsijoukkueista. Rapsin siemenet levitettiin heinäkuussa vielä kasvussa olevan kauran sekaan maan pinnalle. Taimettuminen on kuitenkin ollut epätasaista. Kasveja näyttää olevan kylvötraktorin ajouran läheisyydessä selvästi enemmän kuin muualla.
Syysrapsin perinteinen kylvö myöhästyi. Pitkään näytti siltä, että syysrapsit päästään kylvämään hyvissä ajoin heinä-elokuun vaihteessa. Juuri kuun vaihteeseen sattunut epävakainen jakso kuitenkin siirsi puinteja. Puinnit voitiin aloittaa vasta 7. elokuuta ja kylvöt tehtiin 20. elokuuta.
Syysrapsille kylvöajankohta oli hieman myöhäinen. Kuukausi kylvön jälkeen lämpösummaa on kuitenkin kertynyt reilut 300 astetta. Rapsikasvustot saattavat siis hyvinkin saada osakseen 450 lämpösumma-astetta ennen kasvukauden loppua. Tämä määrää pidetään miniminä talvehtimisen turvaamiseksi.
Elosato testaa ennätysruista. Elosadon joukkue kylvi lohkolleen 30. elokuuta Evolo-ruista, jolla Berner sai viime vuoden kilpailussa yli kymmenen tonnin hehtaarisadon.
On mielenkiintoista nähdä, miten eloperäinen Viljo-lannoite toimii syksyllä tehtävässä kylvölannoituksessa. Suurin osa Viljon typestähän on hitaasti vapautuvassa orgaanisessa muodossa ja sen teho on syksyn lämpötiloista kiinni.
Lämmin syksy saattaa vapauttaa suurenkin osan Viljon orgaanisesta typestä, joten heti käytössä oleva 19 typpikilon hehtaariannos saattaa saada seurakseen ison lisäpaukun.
Kasvustosta saattaa siis tulla hyvin rehevä, mutta myöhäinen kylvö pienentää tätä riskiä. Kolmisen viikkoa kylvön jälkeen kasvusto oli kyllä taimettunut, mutta liiasta rehevyydestä ei näytä olevan pelkoa.
Malmgårdin kartanossa ei ole juututtu hienoon historiaan vaan haetaan rohkeasti tuotannolle parempaa kannattavuutta. Matkailusta on tullut tilan kolmas tukijalka.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Amerikankarpalon koeviljelyssä on saatu niin lupaavia tuloksia, että kotimainen marja haastanee tuontikarpaloita jo lähivuosina. Laadulla, ei hinnalla.
Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Kun luonnonsuojelua halutaan edistää, on väliä, miten asia esitellään, millaisin toimintatavoin edetään ja miten otetaan huomioon alueen asukkaat ja maanomistajat. Aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan käy varoittavaksi esimerkiksi huonosta hallintotavasta: perustamishanke esiteltiin hallituksen lakiesityksen muodossa, vaikka kyse oli vasta kansalaisjärjestön aloitteesta. Kun valmistelussa sivuutetaan kokonaan ne, joiden elinkeinoa ja kotipaikkaa asia koskee, kovin
