Siirry sisältöön
Kolumni

Itsepetoksen ihmemaa

Jaa

Boomerit muistavat itsesensuurin ja suomettumisen inhat ajat – joillekin ihanat – Neukkula hyvä, Amerikka paha, Amerikka Vietnamissa, very bad, Neuvostoliitto Afganistanissa ne problema. – "This was the theme of the time." Suomettuneet katsoivat toimintatavat välttämättömiksi ja välttelevät nyt niiden läpivalaisua.

Hyökkäys Ukrainaan hautasi illuusiot Venäjän länsi-integraatiosta, sitä oli ymmärretty maan aiemmista aggressioista välittämättä. Hyökkäys aiheutti finlandisierungin vasta-aallon: syksyllä 2021 Natoon liittymistä kannatti vain 26 prosenttia suomalaisista, vuotta myöhemmin 78 % suhtautui liittymiseemme joko erittäin myönteisesti (52 %) tai melko myönteisesti (26 %). Neutraalisti suhtautuvia oli 12 %. Vuosi­kymmenten NATO-optiolla huopaamiseen verrattuna mielialojen ja asenteiden muutos tapahtui yön yli, jopa valtiojohtokin ja poliitikot uskaltautuivat etu­riviin kannattamaan liittymistä!

,

Sukutilan viljelijä, eläkkeellä

Saako olla lisää

  • Kolumni

    Suuruuden ekonomia ei toimi maatilalla

    Maatilan kehittämisessä pidetään annettuna teoriapohjaisena tosiasiana niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen pohjalta maatilan laajentaminen olisi aina perusteltua, koska suurentamalla peltopinta-alaa ja tuotantoeläinten määrää parannetaan kannattavuutta. Lopputuloksena viljelijä vaurastuu ja rahaa on entistä enemmän käytettävissä myös yksityistaloudessa. Henkilökohtaisesti laatimieni yli 3 000 maatilan talousselvitysten perusteella maatilan kannattavuus ja tuloksentekokyky paranee tiettyyn suuruusluokkaan saakka, jonka jälkeen maatilan

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Henkilö

    Suometsien selkokielinen sanoittaja

    Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsä­keskusteluun lisää tietoa ja moni­puolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

    Tilaajille
  • Kolumni

    Sahureilla kulkee

    Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkö­kulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.

    Tilaajille

  • Metsä on monelle moniarvoinen

    Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsä­suhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulon­lähteenä, vaan arvo­pohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, moni­muotoisuus- ja virkistysarvot.

  • Tulevaisuus

    Maatalous 5.0 – Tarkempaa ja monipuolisempaa viljelyä

    Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.

    Tilaajille

  • Kauran ja hakkeen voimalla

    Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.

    Tilaajille
Kaikki jutut