Suomessa on ainakin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista joka viides on hukassa. Rajojen etsimisestä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia muun muassa puunkorjuuseen.
Kasvillisuuden peitossa olevat metsäkiinteistöjen rajamerkit ja umpeen kasvaneet rajalinjat teettävät jatkuvasti ylimääräistä työtä kaikille maastossa työskenteleville. Metsätalousinsinööri Pekka Kasurinen Sodankylästä harppoo lehtipuuvesakon verhoamassa vaikeakulkuisessa ryssänpää- eli tupassara-mättäikössä, joka kätkee kadonneen rajapyykin.
– Kiinteistökartalla näkyvän puron uoma on aikojen saatossa vaihtanut reittiä, joten kartta-aineisto ei pidä siltä osin paikkaansa. Pyykin pitäisi kartan mukaan sijaita aivan tässä puron rannalla, mutta ei sitä kyllä tästä löydy, Kasurinen pähkäilee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digitilaus alk. 7,42€/kk
Oletko jo tilaaja?
Eri-ikäisrakenteisella metsänhoidolla haetaan parasta pitkän aikavälin tuottoa. Metsänhoitotapaan innostunut metsänomistaja katsoo asiaa myös maisemallisesta, riistanhoidollisesta ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Puolet Suomen metsistä siirtyy nuoremmalle sukupolvelle vasta perinnönjaon kautta. Onnistunut omistajanvaihdos olisi helpompi toteuttaa, kun kaikki osapuolet ovat vielä elossa.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.
Kun taimikot ehtivät muuttua tiheiköiksi, tietää se lisätyötä ja kustannuksia. Metsäkeskuksen Tiheiköstä metsäksi -työnäytöksessä esiteltiin vaihtoehtoja pusikoituneen nuoren metsän hoitoon.