Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Kaivinkone aloitti navetan pohjien kaivuun heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Sitä ennen olimme saaneet lopulliset navettatarjoukset ja valinneet urakoitsijat sekä vastaavan työnjohtajan. Rakentamisen aloituskokous pidettiin juhannusviikolla, mukana olivat pääurakoitsija Priima Pohjanmaa Oy:n Ville Kalliokoski, kirvesmiehemme Raimo Harju, vastaava työnjohtaja Juha Kauppinen Jupaka Oy:stä sekä Robora-pihattojen projektipäällikkö Timo Kellosaari NHK-Keskukselta.
Aloituskokouksessa meille esitettiin Robora-pihatoilta aivan erilaista aikataulua kuin olimme kaupantekohetkellä sopineet. Navetan käyttöönotto olisi viivästynyt alkuperäisestä kahdella tai kolmella kuukaudella. Se tarkoittaisi, että rakennus valmistuisi marras–joulukuun vaihteessa ja asennustöiden aloittaminen olisi mahdollista vasta talven jo alettua.
Tämä taas johtaisi siihen, että rakennusta jouduttaisiin talvella lämmittämään ja rakennuskustannukset nousisivat. Rahoittajan kanssa oli sovittu nimenomaan siitä, ettei talvella rakenneta, jotta yllätykset ja lisäkulut minimoidaan.
Heinäkuu osoittautui todella huonoksi kuukaudeksi aloittaa näin isoa projektia, kun koko muu Suomi tuntui jäävän kesälomalle puhelimen ja sähköpostin ulottumattomiin. Lähes koko heinäkuu kului siihen, että yritimme saada vielä keskeneräisiä asioita eteenpäin ja vastauksia avoimiin kysymyksiin.
Kantapään kautta oppineena voi nyt ainakin antaa muille neuvoksi, ettei mitään isoa projektia kannata aloittaa juhannuksen jälkeen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Lisäaineella terästetty kananlanta on mineraalilannoitteen veroinen sadon tuottaja. Kanan voima on kehitetty RAKI-hankkeessa ja sitä valmistaa Fertilex.
