Toukokuun ennätykselliset helteet saivat pellot kuivumaan liiankin nopeasti. Kylvöille päästiin koko maassa samoihin aikoihin, mutta orastuminen on epätasaista ja sateita kaivattaisiin kipeästi.
Nurmijärveläinen Kalle Laine on isännöinyt kotitilaansa reilut kaksi kuukautta. Takana on mielenkiintoinen kevät ja toiveissa olisivat sateet. Viimeksi satoi vapun päivänä eikä toukokuun lopulla ennusteissa pisaroita näy.
”Tätä kevättä kuvaa hyvin se, että kynnettyjä lohkoja äestettiin ensin liian märkänä, mutta pian ne olivatkin jo liian kuivia.”
Yhdessä Viljelijän Bernerin junior tuotepäällikön Nelli Piekkarin kanssa Laine pohtii, että jos kesäkuun alussakaan ei sada, on satopotentiaalista jo menetetty paljon. Kasvitautipaine ei varmasti ole kovin kova, jos tämä jatkuu. Tällä hetkellä orastuneilta kevätviljoilta ei monilla alueilla löydy käytännössä lainkaan kasvitautien oireita. Rikkakasvit eivät välttämättä taimetu kuivassa maassa. Toukokuun sadekuurot ovat olleet paikallisia, pääasiassa ongelmana on koko maassa kuivuus.
Viljelyn ja viimeisten opintojen ohella ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijan tehtävissä työskentelevä Laine ja Nelli Piekkari ennakoivat myös, että tänä vuonna voi ruiskutuksissa tulla jonkin verran vioituksia kuivuuden takia. Viime vuonnakin niitä tuli, mutta silloin syynä oli märkyys. Ruiskutusvioitukset näkyvät kasvien lehdillä värimuutoksina ja laikkuina. Usein ne häviävät kasvun edetessä.
Erityisesti kasvunsääteen käyttöä kannattaa harkita, jos kasvusto kärsii kuivuudesta. Käyttömäärän ainakin on hyvä olla alarajoilta.
”Rikkakasviruiskutusten osalta tänä kesänä on tärkeää havainnoida kasvuston kuntoa ja rikkakasvien taimettumista. Rikkatorjuntoja on turha tehdä, jos rikkakasvit eivät ole kuivassa maassa itäneet ja viljelykasvi on stressaantunut kuivuuden takia. Sateiden jälkeen rikkoja todennäköisesti taimettuu runsaasti kerralla, joten torjunnan kanssa kannattaa kuivilla alueilla nyt odottaa. Yleispätevää ohjetta ei oikein voi antaa, koska esimerkiksi muokkaustavat ja maalajit vaikuttavat kasvuston kuntoon ja rikkakasvien kasvuun lähtöön. Ruiskutusten ajoitusta voisi vähän säätää niiden mukaan.”
Muokkauksella on ollut vaikutusta orastumiseen tänä vuonna paljon. Kynnökset kuivuivat nopeimmin, mutta sänkipeite on antanut aikaa kylvöille enemmän koska kosteus on säilynyt maassa.
”Kasvista riippuu, oliko pellon nyt parasta olla syysmuokattu vai sängellä. Kuminan kylvö onnistui paremmin kevätkynnettyyn peltoon, jossa kosteutta oli vielä hyvin. Papu, joka pitkän kasvuajan vuoksi haluaa aikaisin peltoon, hyötyi taas syyskynnetystä pellosta kun pellolle päästiin heti kun maa oli sopivan kosteaa. Viimeisenä kylvetyt viljat hyötyivät siitä, että keväällä tehtiin nopea kevytmuokkaus ja päästiin suoraan kylvämään.”
Viime vuonna rukiista tuli ennätyssato niin Laineelle kuin monille muillekin. Muutkin kasvit tuottivat hyvän sadon, kun ne vaan saatiin puitua. Tämän vuotinen tilanne mietityttää tuoretta isäntää.
”Jos sanotaan, että ennen juhannusta sataa tilille niin nyt ei ole paljon tullut. Reetta-rukiin osalta neljän tonnin hehtaarisato on vielä ihan mahdollinen. Se edellyttää kuitenkin, ettei jatkossa ole liian lämmintä ja liian kuivaa. Silloin jyvä ei kehity.”
Monessa asiassa noudatetaan tänä vuonna vielä vanhan isännän linjoja ja suunnitelmia. Kaikkea omia ajatuksia ei voi toteuttaa jo siksikin, että viljatilan ensimmäiset tulot tulevat vasta lokakuun tienoilla. Maaliskuussa tehdyn sukupolvenvaihdoksen vuoksi nuoren viljelijän aloitustuen ensimmäinen maksukin on vasta syksyllä. Vuodenvaihteessa vaihdoksen tehneet ovat saavat aloitustukea jo keväällä.
Tänä vuonna viljelyssä on rukiin lisäksi kahta kauraa, kevätvehnää, hernettä ja härkäpapua. Kuminaakin kylvettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Ensi vuonna kylvetään myös tattaria.
Tattarin etu on, että sen voi kylvää muihin viljelykasveihin nähden ”tosi myöhään”, millä Laine tarkoittaa esimerkiksi kesäkuun alkua. Tattarin voi puida vaikka ensimmäisten syyshallojen jälkeen.
”Tattari kypsyy epätasaisesti. Sen puinti pitää ajoittaa niin, että osa siemenistä uhkaa jo varista. Silloin on paras ajankohta. Kaiken kaikkiaan tattari tasoittaa työhuippuja suhteessa muihin viljelykasveihin.”
Lisälannoitusta kasvukaudella harkitaan ainoastaan kevätvehnälle. Toisaalta sillä on esikasvina härkäpapu, joten typpeä on maassa jo valmiinakin. Lajikkeena Quarna on myös tunnettu hyvästä valkuaispitoisuudestaan. Viime vuonna sille ei annettu lisälannoitusta ja valkuainen oli silti yli 14 prosenttia.
Toukokuun lopussa lupaavimmilta kasvustoilta näyttävät härkäpavun taimet. Härkäpapu kylvettiin Laineella ensimmäisenä eli toukokuun 7. päivä kynnettyyn maahan. Härkäpapupellolle mentiin mahdollisimman aikaisin. Siemenmäärästä tingittiin hiukan, mutta härkäpapu on isännän kokemusten mukaan hyvä täyttämään kasvutilaa. Peltojen kuivuminen tapahtuikin sitten niin nopeasti, että muut lohkot ehtivät muutamassa päivässä kuivua jo liiaksi.
”Niklas-kaura orastui silti myös yllättävän hyvin, kevätvehnä ja Steinar-kaura taas heikommin. Ajallisesti kyse oli vain parista päivästä, mutta ne olivat hellepäiviä.”
Suurin osa lohkoista oli kynnettyjä. Vanha isäntä Hannu Laine on tehnyt syyskyntöjä aktiivisesti ja osallistuu muutenkin tilan töihin.
Normaalia heikommin itävällä siemenellä on tänä vuonna kylvetty tavallista enemmän. Laineella kylvösiemenistä vehnän osalta näytti hetken jo, että se ei idä kunnolla. Loppujen lopuksi tulos on kuitenkin ihan hyvä.
”On sanottu myös, että kokeessa huonosti itävän siemenen suurin ongelma on, että sitä kylvetään peltoon enemmän. Kun se sitten itääkin odotettua paremmin, tulee kasvustosta liian tiheä.”
Kalle Laineen tulevien vuosien viljelyssä gluteeniton viljelykierto on selkeä tavoite. Markkinalähtöisesti ajatteleva viljelijä näkee, että gluteenittomilla tuotteilla on kysyntää.
”Katson tässä hiljalleen, mikä olisi kannattavaa. Gluteenittomassa viljelykierrossa typpiomavaraisuus olisi lähempänä kuin perinteisessä viljanviljelyssä palkokasvien ansiosta.”
Puutarhatiedettä pääaineenaan opiskellut isäntä sanoo itse olevansa kiinnostuneempi kukkivista kasveista kuin viljakasveista.
”Ne ovat paljon mielenkiintoisempia. Olen ajatellut, että miksi viljellä typpisyöppöjä viljakasveja enempää kuin on pakko. Kaura riittää jatkossa ihan hyvin. Se on niin sanotusti pakollinen paha, mutta siltä saa leveälehtiset rikkakasvit helposti torjuttua. Heinämäiset rikkakasvit taas on helpompi torjua kukkivilta kasveilta.”
Muista viljoista eroon hankkiutumisessa on sekin mahdollisuus, että kauran voi myydä parempihintaisena puhdaskaurana, kun tilalla ei ole viljelyssä gluteenia sisältäviä kasveja.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
