Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Pling. Puhelimen ilmoitusääni täyttää sekunniksi automaattiohjauksella etenevän traktorin ohjaamon, jossa viljelijä valmistautuu lähestyvän päisteen tekemiseen. Vilkaisu mobiililaitteen ruudulle kertoo, että kuriiri kylvökoneen varaosatoimituksessa on vaihtunut ja uusi kuljetusliike tarvitsisi kiireesti tietoja seuraavan päivän toimituksen varmistamiseksi.
Tämäkin vielä! Aivan kuin toukotöiden aikaan ei olisi kiirettä ja muistettavaa muutenkin tarpeeksi.
Käännöksen jälkeen linkki auki, pyydetyt tiedot sisään ja rahdin maksu verkkopankissa.
Vasta seuraavan päisteen jälkeen mieleen nousee muistikuva, että rahtikin piti maksaa jo alkuperäisen tilauksen yhteydessä.
– Erilaisia kalasteluyrityksiä tulee koko ajan enemmän ja enemmän eri kanavia pitkin, Matti Saari kuvaa maanviljelijöidenkin kohtaamaa tilannetta.
Saari puhuu FarmGuard-hankkeen projektipäällikön suulla. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on maatilojen ja puutarhojen kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi päätavoitteista on lisätä tietoa erilaisista kyberuhista, siis esimerkiksi kalasteluyrityksistä.
Isojen kielimallien yleistyminen on tehnyt kalasteluviestien ja valesivustojen tunnistamisesta entistä vaikeampaa. Ennen aika moni hämärähomma kariutui töksähdelleeseen suomen kieleen, mutta näin ei enää ole.
Kyberuhat voi jakaa kahteen pääryhmään: teknisiin ja ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Tässä artikkelissa paneudutaan jälkimmäisiin, joihin esimerkiksi tietojen ja pankkitunnusten kalastelu kuuluu. Teknisiä hyökkäyksiä ja niiltä suojautumista käsiteltiin edellisessä numerossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
