Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Pling. Puhelimen ilmoitusääni täyttää sekunniksi automaattiohjauksella etenevän traktorin ohjaamon, jossa viljelijä valmistautuu lähestyvän päisteen tekemiseen. Vilkaisu mobiililaitteen ruudulle kertoo, että kuriiri kylvökoneen varaosatoimituksessa on vaihtunut ja uusi kuljetusliike tarvitsisi kiireesti tietoja seuraavan päivän toimituksen varmistamiseksi.
Tämäkin vielä! Aivan kuin toukotöiden aikaan ei olisi kiirettä ja muistettavaa muutenkin tarpeeksi.
Käännöksen jälkeen linkki auki, pyydetyt tiedot sisään ja rahdin maksu verkkopankissa.
Vasta seuraavan päisteen jälkeen mieleen nousee muistikuva, että rahtikin piti maksaa jo alkuperäisen tilauksen yhteydessä.
– Erilaisia kalasteluyrityksiä tulee koko ajan enemmän ja enemmän eri kanavia pitkin, Matti Saari kuvaa maanviljelijöidenkin kohtaamaa tilannetta.
Saari puhuu FarmGuard-hankkeen projektipäällikön suulla. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on maatilojen ja puutarhojen kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi päätavoitteista on lisätä tietoa erilaisista kyberuhista, siis esimerkiksi kalasteluyrityksistä.
Isojen kielimallien yleistyminen on tehnyt kalasteluviestien ja valesivustojen tunnistamisesta entistä vaikeampaa. Ennen aika moni hämärähomma kariutui töksähdelleeseen suomen kieleen, mutta näin ei enää ole.
Kyberuhat voi jakaa kahteen pääryhmään: teknisiin ja ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Tässä artikkelissa paneudutaan jälkimmäisiin, joihin esimerkiksi tietojen ja pankkitunnusten kalastelu kuuluu. Teknisiä hyökkäyksiä ja niiltä suojautumista käsiteltiin edellisessä numerossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
