Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Pling. Puhelimen ilmoitusääni täyttää sekunniksi automaattiohjauksella etenevän traktorin ohjaamon, jossa viljelijä valmistautuu lähestyvän päisteen tekemiseen. Vilkaisu mobiililaitteen ruudulle kertoo, että kuriiri kylvökoneen varaosatoimituksessa on vaihtunut ja uusi kuljetusliike tarvitsisi kiireesti tietoja seuraavan päivän toimituksen varmistamiseksi.
Tämäkin vielä! Aivan kuin toukotöiden aikaan ei olisi kiirettä ja muistettavaa muutenkin tarpeeksi.
Käännöksen jälkeen linkki auki, pyydetyt tiedot sisään ja rahdin maksu verkkopankissa.
Vasta seuraavan päisteen jälkeen mieleen nousee muistikuva, että rahtikin piti maksaa jo alkuperäisen tilauksen yhteydessä.
– Erilaisia kalasteluyrityksiä tulee koko ajan enemmän ja enemmän eri kanavia pitkin, Matti Saari kuvaa maanviljelijöidenkin kohtaamaa tilannetta.
Saari puhuu FarmGuard-hankkeen projektipäällikön suulla. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on maatilojen ja puutarhojen kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi päätavoitteista on lisätä tietoa erilaisista kyberuhista, siis esimerkiksi kalasteluyrityksistä.
Isojen kielimallien yleistyminen on tehnyt kalasteluviestien ja valesivustojen tunnistamisesta entistä vaikeampaa. Ennen aika moni hämärähomma kariutui töksähdelleeseen suomen kieleen, mutta näin ei enää ole.
Kyberuhat voi jakaa kahteen pääryhmään: teknisiin ja ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Tässä artikkelissa paneudutaan jälkimmäisiin, joihin esimerkiksi tietojen ja pankkitunnusten kalastelu kuuluu. Teknisiä hyökkäyksiä ja niiltä suojautumista käsiteltiin edellisessä numerossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
Roiton tilalla Parikkalassa uusi Antti X476 -sarjan kuivuri toi ensisijaisesti lisää kuivauskapasiteettia, mutta myös paransi leipäviljan laatua. Ensimmäinen kuivauskausi osoitti, että samalla säästyi sekä työaikaa että energiaa.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Sopimusaloista on tullut yksi tapa hankkia peltoa viljelyyn normaalin maanvuokrauksen lisäksi. Siinä piilee kuitenkin veroriski.
Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
