Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Seosviljely eri kasvilajeja yhdistelemällä on vanha keksintö. Tyypillisin seoskasvusto syntyy, kun nurmi perustetaan suojaviljan alle.
Kasvilajiseoksia käytetään myös parantamaan rehun laatua. Murskerehukasvustossa voi olla esimerkiksi rehuviljaa ja hernettä. Herne sitoo typpeä maahan ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta. Erot tuleentumisajoissa eivät haittaa, kun seos korjataan tuoreena.
Nurmien lajiseoksia käytetään laajasti. Seoksilla vaikutetaan sadon laatuun ja nurmen kiertoaikaan. Useampaan kertaan niitettävässä säilörehunurmessa toisen ja kolmannen kerran niitoissa rehun laatu saadaan pysymään tasaisena lajiseoksilla. Satovarman timotein kanssa voidaan kylvää esimerkiksi nurminataa ja raiheinää laadun varmistamiseksi.
Viime aikoina on alettu puhua entistä enemmän lajikeseosten viljelystä. Näissä seoskasvustoissa kasvilaji on sama, mutta seokseen käytetään eri ominaisuuksin varustettuja lajikkeita.
Niin laji- kuin lajikeseostenkin eduksi luetaan viljelyvarmuus. Niiden ajatellaan sopeutuvan yksilajikkeisia ja -lajisia kasvustoja paremmin vaihteleviin ympäristöoloihin.
Tanskalaisissa syysvehnän lajikeseoskokeissa on saatu sadonlisää, mutta lisä jää keskimäärin muutamaan sataan kiloon hehtaarilta. Myös laon on havaittu vähenevän, kun käytetään seoksia.
Tutkimusten mukaan seokset kestävät yksilajikkeisia paremmin kasvitauteja. Tästä on päätelty, että ne voisivat tarjota mahdollisuuden vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja siten hidastaa resistenssien syntyä.
Suomessa viljelyvarmuuden osatekijänä voisi toimia myös talvenkestävyys. Seoksia on tutkittu meillä sen verran vähän, että tälle oletukselle on vaikea löytää vielä näyttöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
Tunnustus: kirjoittaessani olen ylittänyt deadlinen kolmella päivällä, toimituksen ystävällinen kehotus laittoi vauhtia. Anteeksi! Olen menneen kesän humputellut harrastukseni savikiekkoammunnan parissa harjoitellen ja kilpaillen. Takaraivossa on jo pitempään nakertanut autotalli-varastorakennuksemme rapistunut maalaus. Maalausuran aika koitti, kun kilpailukausi syyskuun alussa päättyi kahteen voittotulokseen, joista toinen oli kansallisen skeetin SM. Naiset pystyvät tunnetusti hanskaamaan yhtäaikaisesti useita asioita. Itse
Jokaisen ihmisen kuolemasta seuraa perunkirjoitus ja perukirja. Perukirja on lain mukaan pakko laatia ja se kannattaa tehdä asiantuntijan johdolla.
Rouhiaisen tilalla viljellään monipuolisesti puimurilla korjattavia syyskylvöisiä kasveja sekä hyödynnetään uutta tekniikkaa ja kokeillaan uusia kasveja. Tila on mukana tutkimustoiminnassa, kuten biostimulanttien testaamisessa.
Maatilavakuuttaminen on helpottunut, sillä eri vakuutuksista voi koota omiin tarpeisiin sopivan vakuutuspalapelin. Vakuutusmaksuissa säästää rahaa, jos vielä nostaa korvausten omavastuuta.
