Kuivikkeet ja niiden käsittely voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä navetassa työskenteleville ihmisille. Altistumista on mahdollista vähentää monin tavoin.
Kuivikkeiden mukana navettaan tulee monenlaisia epäpuhtauksia, joille ihmiset altistuvat hengitysilman kautta.
Kuivikkeissa ja kuivikepölyssä esiintyy bakteereja ja niiden myrkyllisiä hajoamistuotteita, hiiva- ja homesieniä sekä viruksia. Lisäksi on alkueläimiä ja loisia.
Hiekkakuivikkeessa on syöpävaarallista kvartsia.
Työterveyslaitoksen ja kuuden muun toimijan tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisille epäpuhtauksille ja pitoisuuksille työntekijät altistuvat lypsykarjatiloilla kuivikkeita käsitellessään.
– Ammoniakkiin ja muihin kaasuihin liittyvät riskit on helpompi ymmärtää hajun takia. Kuivikkeiden sisältämät epäpuhtaudet ovat hankalampia, koska ihminen ei pysty aistimaan niitä samalla tavalla, vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen Työterveyslaitokselta vertailee.
Altistumisesta voi seurata erilaisia oireita ja sairauksia.
Akuuttien tartuntatautien aiheuttajat lisääntyvät eläinten lannassa ja muissa eritteissä.
Pölyhiukkasiin sitoutuvat epäpuhtaudet ärsyttävät hengityselimistöä ja silmiä. Kurkkuun nousee limaa, nenä vuotaa, yskittää. Henkeä ahdistaa. Silmät kutiavat, vuotavat ja punoittavat.
Altistumisen jatkuessa päivästä ja vuodesta toiseen ihmiselle saattaa tulla astma, homepölykeuhko tai keuhkoahtaumatauti. Väsymys ja päänsärkykin voivat kieliä epäterveellisestä työympäristöstä.
Kvartsialtistuksesta saattaa kehittyä kivipölykeuhko tai keuhkosyöpä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viljelyssä hyödynnettävä hevosenlanta kannattaa käsitellä asianmukaisesti kompostoimalla. Toinen vaihtoehto on lannan hygienisointi ja tuotteistaminen myyntiin, mikä vaatii laitoshyväksynnän. Mikkeliläinen talli hygienisoi hevoslannasta itselleen kuiviketta ja myytävää kierrätyslannoitetta.
Parin viikon apevaunukäsittely parantaa hevosenlannan ominaisuuksia. Samalla massaan voi sekoittaa esimerkiksi pilaantuneita pyöröpaaleja. Hevostila Hurmalle hankittiin pilottikokeilun jälkeen oma vaunu.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Kun Robert Harmoinen tutkii Valiolla ilmastotoimien päästövaikutuksia maitotiloilla, hän kokee olevansa yhä ikään kuin kotitilalla töissä. "Tilat omistavat Valion. Se mitä nykyään teen, vaikuttaa välillisesti myös kotitilaani."
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
Lehmänkellojen iloinen kilke toivottaa vieraan tervetulleeksi Markku Poikelispään tilalle Kurun Itä-Aureeseen. Kellokaulojen seasta löytyy myös itse isäntä, joka on juuri päästänyt karjansa päivittäiselle ulkoiluhetkelleen.
