Lumihomeen riski on kasvanut
Viime syksynä kylvettiin paljon vehnää ja öljykasveja. Lumipeite on suojannut kylmältä, mutta roudan puuttuminen voi johtaa lumihomeen yleiseen ilmaantumiseen. Selvitimme myös muun muassa, mikä on vati-ilmiö.
Linko, siipilumikauha vai jokin lukuisista eri auramalleista? Markkinoilla on tarjolla hyvin monenlaisia maatilakäyttöön sopivia lumityökoneita. Valinta kannattaa tehdä tilan tarpeiden perusteella.
Lumityökoneen valinta on siinä mielessä helppoa, että ne harvemmin vaativat traktorilta mitään erityistä. Muutama hydrauliikkaliityntä ja kenties voiman ulosotto yleensä riittävät.
Käytettävissä olevan traktorin koollakaan ei ole valtavasti merkitystä, koska konevalmistajien tuoteluetteloista löytyy hyvin monenkokoisia koneita pihojen ja teiden puhdistamiseen. Toki suuremmalla koneella siirtää lunta nopeammin. Toisaalta pihalta saattaa löytyä esimerkiksi ahtaita rakennusten välejä, joihin lumityökoneen täytyy mahtua.
Ennen koneen hankkimista kannattaakin miettiä, mistä lumet pitää poistaa. Ahtaiden paikkojen kartoittamisen lisäksi merkitystä on esimerkiksi sillä, kuinka usein tie täytyy avata umpihankeen vaikkapa rehua välivarastosta noudettaessa. Pelloilla ja metsäteillä alusta on myös epätasaisempi kuin piha tai asfaltoitu tie. Tällöin koneen täytyy selvitä myös törmäyksistä esteisiin.
Tärkeä on pohtia myös sitä, minne lumet poistetaan. Sopivalla auralla tai siipilumikauhalla lunta on helppo siirtää ja läjittää. Siirtämiseen kuluu kuitenkin luonnollisesti enemmän aikaa kuin auraamiseen tai linkoamiseen, jotka kuitenkin vaativat tilaa, johon lumen voi ”lennättää”.
Linko kiinnitetään tyypillisesti nostolaitteisiin, jolloin etukuormaajassa voi olla koko ajan paikoillaan esimerkiksi paalipihti tai lastaamiseen käytettävä kauha. Etukuormaajaan kiinnitettävä lumityökone puolestaan jättää traktorin perän vapaaksi vaikkapa kärryä varten.
Tuulisella paikalla suuri merkitys on silläkin, ettei lumityön tuloksena synny reunavalleja, joihin tuuli kerää lunta. Tuulen ohella toinen lumitöiden kannalta erikoinen sää on plussakeli. Raskas nuoskalumi tai nuoskan ja pakkaslumen yhdistelmä on usein suurin mahdollinen lumitöissä kohdattava haaste. Varsinkin jos lämpötila on sellainen, että lumi pyrkii tarttumaan metalliin.
Lumityökoneen jälki riippuu pitkälti käytössä olevasta terästä. Tasaterän tasainen jälki saattaa olla liukkaampi kuin esimerkiksi verkkoterästä jäävä vierekkäisten urien muodostama jälki. Yleensä terätyyppiä voi vaihtaa, vaikkapa siinä vaiheessa kun ensiasennusterä on kulutettu loppuun.
Lumilingot ovat useimmiten pohjaltaan V:n muotoisia. Ne ovat nollakeleillä usein vaikeuksissa, kun linko alkaa työntää lunta edellään sen sijaan, että valkea päätyisi heittosiiville saakka.
Ala-Talkkarin ATF-246 lingossa on kulkusuntaan nähden poikittainen terä, jonka päällä on lumen koneen keskelle pakkaava siirtoruuvi. Siirtoruuvilta lumi siirtyy syöttölapojen avulla koneen perälle heittosiiville. Ulos lumi lentää poistoputkesta, jonka suuntaa voi kääntää hydraulisesti.
– Paras puoli on ehdottomasti se, että ATF-246 toimii lumen mekaanisen siirron ansiosta kelillä kuin kelillä. Linko on omimmillaan paikoissa, jossa on paljon rakennuksia ja pieniä välejä, mutta vähän varsinaista maantieajoa, suunnittelija Juhani Hänninen tiivistää.
Lingon kuin lingon huonoihin puoliin kuuluu, että aurattavan alueen pohjan pitää olla kunnolla jäässä. Muutoin poistoputkesta lentää lumen ohella myös maa-ainesta.
Ala-Talkkarin poistoputken voi varustaa hydraulitoimisella luukulla, jolla voi rajata heittomatkaa. Lisävarustelistalta löytyy myös lingoille varsin epätyypillinen varuste: lastaustorvi. Sen avulla lunta voi kuormata lingolla kärryyn tai kuorma-auton lavalle.
ATF:n voi kiinnittää myös etunostolaitteeseen. Tai vaihtoehtoisesti takaperin takanostolaitteeseen, jolloin traktorilla peruutetaan. Näin toimien lingolla saa uran myös todella paksuun umpihankeen tai jyrkkään mäkeen.
ATF-246:lla pitkästi yli kymmenentuhatta tiekilometriä lingonneen Markku Rita-Kasarin puheissa toistuvat Juhani Hännisen mainitsemat asiat. Lisäksi hän huomauttaa, että ruuvilinko vaatii paljon voimaa. Voiman tarpeeseen voi toki vaikuttaa ajonopeudella.
– Lingolla lumen saa parinkymmenen metrin päähän, jolloin tien viereen ei jää penkkoja. Se on tuulisella paikalla tosi olennaista. Senkin olen huomannut, että lingolla on hyvä poistaa muilla koneilla muodostuneita penkkoja, Rita-Kasari jatkaa.
Rita-Kasari kuvaa kääntyvän poistoputken mahdollisuuksia sanoen, että esteitä voi väistää tai lumelle osoittaa paikan. Yksi etu on sekin, että lumen voi poistaa niin, että tuulen suunnasta saa hyötyä lumen lentämiseen. Tällöin myös näkyvyys säilyy hyvänä, kun tuuli ei pöllytä vastatuuleen lennätettyä lunta takaisin työalueelle.
Lumiauroja on varsin monenlaisia. Perinteinen alueaura on yksinkertainen ja siksi usein edullinen. Monimutkaisempi ja kalliimpi nivelaura on monipuolinen työkone, jolla lumityö onnistuu mitä erilaisimmissa paikoissa.
Nivelauran terä on jaettu kahteen yhtä leveään osaan ja nivelletty keskeltä. Molempia puolia voidaan ohjata erikseen. Näin ollen samalla auralla voi heittää lunta kummalle puolelle vain, mutta A-muodossa myös molemmille puolille yhtä aikaa. Kun molemmat teräpuoliskot työntää eteen, aura on ikään kuin Y-muodossa ja sillä voi myös siirtää ja läjittää lunta.
– Nivelaura on myydyin auramallimme maatiloille. Linkoon verrattuna hyvä puoli on se, että esimerkiksi metsätietä auratessa voi vetää kärryä perässä, koska aura on kiinni etunostolaitteessa tai etukuormaajassa. Nivelauran paras puoli on se, että A-malliin käännettynä se menee myös todella paksuun hankeen, kertoo työkoneiden myyntijohtaja Jukka-Pekka Mäkelä Turun Konekeskukselta.
Sami VM-3200 on mallimerkintää mukaillen leveimmillään 3,28 metriä leveä. Kapeimmillaan työleveys on 2,69 metriä. Käytännössä työleveyttä ja siipien asentoa muutetaan sähköisellä ohjaimella, josta valitaan ohjataanko vasenta, oikeaa vai molempia siipiä yhtä aikaa. Ohjauksen vaatima sähkö voidaan ottaa esimerkiksi traktorin tupakansytyttimestä.
Esteeseen kolahtaessaan VM-3200:n jousikuormitteiset kulutusterät pääsevät kääntymään taaksepäin. Isommassa rysäyksessä koko siipi pääsee joustamaan taakse paineakun ansiosta.
Mika Mäkilä aurasi etukuormaajaan kiinnitetyllä VM-3200:lla viime talvena varsin monenlaisissa paikoissa: pihoilla, yksityisteillä ja pyöräteilläkin. Hän pitää nivelauran parhaana puolena sen monipuolisuutta:
– Se soveltuu tosi monenlaisiin paikkoihin. Kun siivet työntää suppuun, lunta voi työntää ja läjittää niin, ettei jää lainkaan valleja. Jos lunta on paljon, voi ensin aurata siivet A-mallissa keskelle uran ja poistaa sitten molemmilta puolilta vallit seuraavilla ajoilla.
Mäkilällä on ollut myös U-aura, mutta tällä hetkellä kalustosta löytyy kaksi Sami-nivelauraa.
– Tykkään Samissa ohjauksesta. Auraa on helppo hallita. Helpompi kuin U-auraa. Siipi on suhteellisen suora, sellainen yleismalli. Siinä ei ole niin hyvät heitto-ominaisuudet kuin pyöreämmässä siivessä, mutta tämä sopii vähän joka paikkaan.
Siipilumikauhojen käyttö maatiloilla on lisääntynyt viime vuosina, kertoo Honkajoki Worksin toimitusjohtaja Toni Laitolahti. Ilmiön syyksi hän arvelee sitä, että samalle kauhalle löytyy myös kesätöitä: sillä voi puhdistaa pihattoa tai vaikkapa asvalttipihaa. Kauhalla voi myös kuormata kevyitä materiaaleja.
1018/2 on nimensä mukaisesti kahden kuutiometrin kauha, jonka varsinainen leveys on tasan kaksi metriä. Molemmilla laidoilla on lisäksi hydraulitoimiset 700-milliset siivet. Siivet toimivat perusmallissa yhtä aikaa, mutta sähköisen ohjauksen avulla molempia siipiä voi käyttää erikseen.
– Parhaimmillaan siipilumikauha on piha-alueella, jossa lumi pitää kantaa pois. Siipien ansiosta työleveyttä saa helposti lisää, Laitolahti kertoo.
Siipilumikauhan takaseinä on melko pyöreä ja muoto huulilevyn suunnasta taaksepäin kapeneva. Muodolla haetaan sitä, että lumi lähtisi pyörimään kauhassa ja toisaalta, että kauha tyhjentyisi helposti.
Toki taaksepäin kapenevuus johtuu myös siitä, että siivet jäävät ei-työasennossaan taakse käännettyinä kauhan sivuille suojaan. Näin ollen ne eivät ole tiellä, jos kauhaa käytetään esimerkiksi lastaamiseen.
Siivissä on jousikuormitus, minkä ansiosta ne kulkevat puhdistettavan pinnan mukaisesti, vaikka kauha ei olisikaan täysin oikeassa kulmassa pintaan nähden. Pari talvea maatilan pihan siipilumikauhalla puhdistanut maatalousyrittäjä Teemu Ylilammi kehuu ratkaisua:
– Käyttö on melko huoletonta, koska jousituksen ansiosta huulilevyn asento maahan nähden ei ole niin tarkkaa. Minun kauhassani siipiä ohjataan yhtä aikaa, enkä ole omissa hommissani kaivannut sitä, että siipiä voisi ohjata erikseen. Ehkä jossain ahtaassa paikassa siitä voisi olla hyötyä.
Pihan ja kulkuväylien lisäksi Ylilammi on puhdistanut kauhalla lumet pois avopihaton ruokintapöydältä. Samalla kauhalla lähtee myös pois ruokintakäytäville kertyvä lanta. Ja käytetäänpä kauhaa Ylilammin tilalla hiekoitukseenkin.
– Letkujumppa tietenkin vaatii hieman kärsivällisyyttä. Tavallisen lumikauhan kiinnittäminen ja irrottaminen pikakiinnikkeellä ei vaadi jalkautumista, mutta siipilumikauhassa pitää kytkeä tai irrottaa letkutkin. Ei siinä hommassa toki kauan mene, Teemu Ylilammi kertoo.