Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Luomutuotteiden määrä on supistunut suomalaisissa ruokapöydissä tällä vuosikymmenellä. Toista oli 2010-luvulla, jolloin luomumarkkina kasvoi lähes joka vuosi koko elintarvikemarkkinaa ripeämmin. Luomun myynti päivittäistavarakaupassa lähes tuplaantui vuosina 2014–2020.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 katkaisi suotuisan kehityksen. Vuonna 2024 luomumyynnin arvo oli lähes 20 prosenttia pienempi kuin huippuvuonna 2020.
– Suomalaiset alkoivat katsoa hintoja tosi tarkasti ja liikkua tarjousten perässä. Luomun myynti laski harmillisena lieveilmiönä, analysoi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.
Pro Luomun kokoamat tilastotiedot kertovat, ettei luomumarkkina lähtenyt uuteen nousuun vielä viime vuonnakaan. Luomutuotteiden myynti laski päivittäistavarakaupassa viisi prosenttia edellisvuodesta. Isojen luomutuoteryhmien, kuten maidon ja vihannesten, heikentynyt myynti veti koko luomumarkkinaa alaspäin.
Luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä jäi alle kahden prosentin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Malmgårdin kartanossa ei ole juututtu hienoon historiaan vaan haetaan rohkeasti tuotannolle parempaa kannattavuutta. Matkailusta on tullut tilan kolmas tukijalka.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
