Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Varsinaissuomalaisella Birkkalan tilalla on opeteltu speltin viljelyä, jalostusta ja myyntiä runsaan 30 vuoden ajan. Niin suomalaiset kuluttajat kuin kansainvälinen elintarviketeollisuuskin ovat löytäneet tilalla valmistetut tuotteet.
Viljelijä ja mylly-yrittäjä Simo Larmo toteaa vanhempiensa Pirkko ja Jaakko Larmon lähteneen liikkeelle nollasta. 1990-luvun alussa speltti oli Suomessa varsin tuntematon viljalaji. Sen viljely- ja käsittelytapojen selvittäminen vaati kovaa jalkatyötä aikana ennen Internetiä ja sosiaalista mediaa. Oppia haettiin Saksasta saakka.
– Äitini mietti, mitä tuotteita keittiössä tarvitaan, ja kehitti reseptiikkaa. Isäni keskittyi viljely- ja jalostuspuoleen. He loivat minulle ja puolisolleni Riinalle hyvän pohjan ponnistaa eteenpäin, Simo Larmo kuvailee.
Nuorempi polvi otti vetovastuun toiminnasta vuonna 2014.
1990-luvulla jyvät oli viety Suomusjärveltä Töllin myllylle Pusulaan kuorittaviksi ja jauhotettaviksi. 2000-luvun alussa rakennettiin oma mylly ja tuotantotilat Birkkalan vanhaan kanalaan.
– Tilat tuntuivat silloin todella isoilta. Ajattelimme, etteivät ne täyttyisi koskaan. Nyt ne eivät tahdo millään riittää nykyisille tuotantomäärille.
Speltinjyvät siirretään läheisestä kuivurista myllylle lajiteltaviksi ja kuorittaviksi. Tarkoitukseen suunnitelluilla käsittelylaitteilla jyvät saadaan ehjinä ulos kuorestaan, jolloin maku- ja leivontaominaisuudet säilyvät.
Kuorituista jyvistä valmistetaan kolmea erilaista jauhoa sekä helmeä ja hiutaletta. Pastojen ja myslin valmistuksessa käytetään alihankkijaa. Kaikki tuotteet pakataan omissa tiloissa.
Laatu on edelleen ykkösasia tuotteiden käyttäjille, mutta tänä päivänä yhä useampi asiakas haluaa varmistua myös siitä, että tuotanto on kestävää sekä ympäristön että ihmisen kannalta. Koko tuotantoketjun vastuullisuus pitää pystyä osoittamaan uskottavalla ja todennettavalla tavalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutalepaketissa lukee kauranviljelijän nimi.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
