Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä BIO4P- hankkeessa halutaan korvata vahojen fossiilisia tai eläinperäisiä raaka-aineita kasvipohjaisilla. Niistä osa on metsä- ja elintarviketeollisuuden alihyödynnetyistä sivuvirroista saatavia uutteita.
Lopputuloksena voi olla tuotteita muun muassa kosmetiikkateollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Hanna Brännström kertoo, että alkuvuonna 2025 kehitettiin raaka-aineiden uuttomenetelmiä.
– Näin yritämme maksimoida raaka-aineesta saatavan vahan määrän ja laadun.
Tehdyillä uutteilla on jo tehty testauksia kosmetiikassa, mistä on vastannut Lumene Oy.
– Kuusenneulaset, mehuteollisuuden sivutuotteina syntyvät marjapuristekakut, kumina sekä korianteri sisältävät vahojen lisäksi myös muita bioaktiivisia yhdisteitä. Neulasista ja marjapuristekakuista voidaan erottaa myös fenolisia uuteaineyhdisteitä.
Vahat ja muut bioaktiiviset yhdisteet parantavat esimerkiksi tuotteiden säilyvyyttä. Myös sillä on suuri merkitys, että raaka-aine on kotimaista ja Suomessa jalostettavaa. Kotimaisilla vahoilla voitaisiin korvata etelä- ja väliamerikkalaisia luonnonvahoja.
– Neulasista erityisesti kuusenneulasta on saatavilla runsaasti. Se on kemialliselta koostumukseltaan mielenkiintoinen. Neulasia on tutkittu jo ennen tätä hankettamme, myös Lukella. Nyt haluamme tutkia raaka-aineen hyödyntämistä entistä kokonaisvaltaisemmin.
Neulasmassan talteenotto niveltyy parhaiten metsähakkeen hankintaketjuun, ja neulasten talteenotto ja hyödyntäminen saattavat nostaa raaka-aineen arvoa.
– Ensin täytyy kuitenkin ratkaista neulasten toimitusketju. Samaten kumina ja korianteri ovat lupaavia kasveja, jotka sisältävät bioaktiivisia yhdisteitä, mikä voi synnyttää lisämenekkiä tulevaisuudessa.
Tutkija antaa aika-arvioksi kymmenen vuotta: sen sisällä liiketoimintamahdollisuuksien pitäisi olla totta. Olemassa olevassa liiketoiminnassa uusia tuotteita voitaneen hyödyntää jo aiemmin.
Kehittämishankkeessa ovat mukana Luken ja Lumenen lisäksi Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Fazer Makeiset Oy ja Caraway Finland Oy sekä rahoittajana Business Finland. Hankeaika on 1.4.2023–31.3.2026.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
