Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kaksitoista rekkakuormallista. Sen verran siilinjärveläisen Pekka Vehviläisen sipulitilalle tuodaan keväällä Hollannista sipulin istukkaita. Syksyllä tavoitteena on korjata tilan pelloilta kymmenen miljoonaa kiloa sipulia.
– Jos olosuhteet ovat oikein kohdallaan, ei 15 miljoonaa kiloakaan ole mahdotonta, toteaa Pekka Vehviläinen, tilan isäntä ja yrityksen toimitusjohtaja.
Sipulinviljely ja sen jatkojalostus on Vehviläisellä reilun kolmen vuosikymmenen aikana saavuttanut mittasuhteet, joissa puhutaan Suomen suurimmasta sipulintuottajasta ja sipulijalosteiden markkinajohtajasta.
Toimitusjohtaja myöntää tyytyväisenä myhäillen, että tila on ainutlaatuinen niin kooltaan kuin tuotantomenetelmiltään myös Euroopan mittakaavassa, jopa globaalisti.
Pekka Vehviläinen aloitti maanviljelyn Siilinjärvellä sivutoimena 1970-luvun lopulla. Tuolloin vielä Nokian leivissä tietotekniikka-alalla toiminut Vehviläinen siirtyi täyspäiväiseksi viljelijäksi vasta vuonna 1990.
– Olen maatalon poika, josta ei pitänyt tulla maanviljelijää.
Nyt hän johtaa 40 työntekijää työllistävää perheyritystä. Toimiston käytävillä voi yrittäjän neljästä lapsesta tavata kaksi: laatujärjestelmistä huolehtivan tyttären Elina Vehviläinen-Liikan ja myynnistä sekä henkilöstöstä vastaavan pojan Matti Vehviläisen. Toukokuun lopulla 16-vuotias tyttärenpoika on tulossa kesätöihin koneita ajamaan.
Vastikään 70-vuotispäiviään viettänyt Pekka tunnustaa pysyttelevänsä monista tehtävistä sivussa, mutta ajavansa kylvökonetta keväällä ja nostokonetta syksyllä.
Eikä mitä tahansa konetta. Pekka Vehviläisen kehittämällä kylvökoneella hoidetaan 48 riviä yhteen suuntaan, kun tavallisesti puhutaan neljästä rivistä.
– Yritys pyörii ilman minua, mutta maanviljely on kuin huumetta. Viime keväänä istutin sipuleista sata prosenttia ja nostin lähes saman verran.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
Maatilojen investointiproblematiikka on ollut viime vuosina vahvasti esillä: miten turvata maatalouden ja -tilojen jatkuvuus? Asia on noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi ja merkittävimmäksi maa- ja metsätalouden laaja-alaisessa kentässä. Ammattimedian tuottaja on siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että saa päivittäin työkseen kaivella maataloussektorin eri puolia ja perehtyä aiheisiin. Lehden sisältöä työstäessä EU-politiikkaa käsittelevän jutun lause pysäytti perusteelliseen pohdintaan: "Tilakoosta
