Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kaksitoista rekkakuormallista. Sen verran siilinjärveläisen Pekka Vehviläisen sipulitilalle tuodaan keväällä Hollannista sipulin istukkaita. Syksyllä tavoitteena on korjata tilan pelloilta kymmenen miljoonaa kiloa sipulia.
– Jos olosuhteet ovat oikein kohdallaan, ei 15 miljoonaa kiloakaan ole mahdotonta, toteaa Pekka Vehviläinen, tilan isäntä ja yrityksen toimitusjohtaja.
Sipulinviljely ja sen jatkojalostus on Vehviläisellä reilun kolmen vuosikymmenen aikana saavuttanut mittasuhteet, joissa puhutaan Suomen suurimmasta sipulintuottajasta ja sipulijalosteiden markkinajohtajasta.
Toimitusjohtaja myöntää tyytyväisenä myhäillen, että tila on ainutlaatuinen niin kooltaan kuin tuotantomenetelmiltään myös Euroopan mittakaavassa, jopa globaalisti.
Pekka Vehviläinen aloitti maanviljelyn Siilinjärvellä sivutoimena 1970-luvun lopulla. Tuolloin vielä Nokian leivissä tietotekniikka-alalla toiminut Vehviläinen siirtyi täyspäiväiseksi viljelijäksi vasta vuonna 1990.
– Olen maatalon poika, josta ei pitänyt tulla maanviljelijää.
Nyt hän johtaa 40 työntekijää työllistävää perheyritystä. Toimiston käytävillä voi yrittäjän neljästä lapsesta tavata kaksi: laatujärjestelmistä huolehtivan tyttären Elina Vehviläinen-Liikan ja myynnistä sekä henkilöstöstä vastaavan pojan Matti Vehviläisen. Toukokuun lopulla 16-vuotias tyttärenpoika on tulossa kesätöihin koneita ajamaan.
Vastikään 70-vuotispäiviään viettänyt Pekka tunnustaa pysyttelevänsä monista tehtävistä sivussa, mutta ajavansa kylvökonetta keväällä ja nostokonetta syksyllä.
Eikä mitä tahansa konetta. Pekka Vehviläisen kehittämällä kylvökoneella hoidetaan 48 riviä yhteen suuntaan, kun tavallisesti puhutaan neljästä rivistä.
– Yritys pyörii ilman minua, mutta maanviljely on kuin huumetta. Viime keväänä istutin sipuleista sata prosenttia ja nostin lähes saman verran.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
