Maataloustavarakauppa kävi puolessa vuosisadassa ison rakennemuutoksen. Viljelymenetelmät paranivat ja koneellistuminen eteni lujaa vauhtia. Ne toivat lisää tuottavuutta, jonka seurauksena ylijäämät kasvoivat. Ylijäämiä purettiin varsinkin itänaapurin markkinoille, ja valtion rooli oli keskeinen tässä liiketoiminnassa.
1970-luvulla kaupan palvelut olivat keskusliikevetoisia. Hankkija, Kesko ja SOK jakoivat markkinaa. E-liike ja Tuko hämmensivät seassa pienillä osuuksilla. Traktorikaupassa näkyvimpinä toimijoina olivat Valmet, Ford jne. Monen yrityksen mukanaolon mahdollisti muutama keskeinen tekijä. Asiakkaita eli maatiloja oli lukumääräisesti paljon, noin 200 000. Maatalouden ansioita tuettiin keskitetyillä tuloratkaisuilla. Suomessa oli kokoonsa nähden merkittävä markkinapotentiaali.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digitilaus alk. 7,42€/kk
Oletko jo tilaaja?
Jouko Aaltosen tarinassa on onnellinen loppu. Masennus, työuupumus ja talousvaikeudet on nyt selätetty. Hänen pelastuksensa oli tomera sisar, joka laittoi tilan asiat kuntoon ja tuki veljeään.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Vuoden eivät ole veljeksiä – etenkään kasvinviljelytiloilla. Hyvissä ajoin ennen vuoden loppua tehtävällä välintilinpäätöksellä voi säästää veroissa pitkän sentin.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.