Luonnonvarakeskus vahvistaa lujasti maitoketjun tutkimusta. Jokioisiin rakennetaan uusi kansainvälisen tason tutkimusnavetta ja Kuopion Maaningan navetta peruskorjataan. Tilojen ohella uudistetaan mittauslaitteistoja ja välineistöä vastaamaan muuttuvia tutkimustarpeita.
Luonnonvarakeskus (Luke) trimmaa tutkimusympäristöään Jokioisissa, Kuopion Maaningalla sekä Siikajoen Ruukissa yli 20 miljoonalla eurolla. Kaikki kolme lehmään linkittyvää toimipaikkaa tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta jokaisella on myös erityistehtävänsä.
Jokioisissa pääpaino on eläimessä: sen terveyden, hyvinvoinnin ja käyttäytymisen tutkimuksessa, ravitsemuksessa, genetiikassa sekä jalostuksessa. Maaningalla havainnoidaan koko maitotilan toimintaa peltoviljelystä ja eläintenhoidosta hajautettuun energiantuotantoon. Siikajoen Ruukissa pääpaino on naudanlihantuotannossa sekä monimuotoisessa turvepeltotutkimuksessa.
Suomalaisen ruuantuotannon ja maatalouden kannalta maitotalous on Luken tuotantojärjestelmistä vastaavan johtajan Anu Kaukovirran mukaan edelleen merkittävin tuotantosuuntamme.
”Maidontuotanto ja peltoviljely ovat Suomessa erottamattomat. Sen vuoksi maitoketjun rinnalla kehitämme voimakkaasti myös peltopuolen tutkimusta”, Kaukovirta sanoo.
Uuden tutkimusnavetan rakentaminen Jokioisiin on satsauksista mittavin. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman pihaton kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Navetan varustelu tutkimuskäyttöön ja uusien mittalaitteiden hankinta maksaa arviolta 3,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Jokioisiin rakennetaan biokaasulaitos, jonka hinnaksi on haarukoitu miljoonaa euroa.
Luke rakentaa Jokioisiin myös erillisen intensiiviyksikön, jossa voidaan tutkia niin pienmärehtijöitä kuin sikoja ja siipikarjaakin. Kaukovirran mukaan tavoitteena on luoda hyvin joustava ja muuntautumiskykyinen tutkimustila.
”Ajatuksena on, että eläimet viivähtävät tilassa vain tutkimuksen ajan, olivat ne sitten hevosia, vasikoita tai sirkkoja. Tila mahdollistaa myös nopeiden tutkimushankkeiden käynnistämisen.”
Jokioisten tutkimusnavetta nousee nykyisen navetan viereen Minkiön kylään. Rakentaminen käynnistyy pohjatöiden tekemisellä jo lähiviikkoina, ja suunnitelmien mukaan valmista pitäisi olla vuoden 2022 lokakuussa.
Pihattotyyliseen, yli 200 eläimen navettaan tulee kolme lypsyrobottia sekä ajanmukaiset, pitkälle automatisoidut ruokinta- ja lannanpoistolaitteet. Tilat on suunniteltu niin, että rakennukseen on mahdollista myöhemmin lisätä uusinta navettateknologiaa.
”Tutkimuksen tarpeisiin tehtävä navetta on hyvin erilainen kuin mihin tuottajat ovat tottuneet. Esimerkiksi mitoitukseltaan se on paljon väljempi, jotta on tilaa tehdä mittauksia, ottaa näytteitä sekä ryhmitellä eläimiä tarpeen mukaan”, selittää Luken tutkimusinfrastruktuuripalvelujen johtaja Sanna Sorvari Sundet.
Tilantarvetta lisää se, että kokeita on voitava tehdä tarkkaan kontrolloiduissa olosuhteissa.
Pihattoon tulee valtava määrä erilaisia instrumentointi- ja mittauslaitteita sekä kamera- ja kuvantamislaitteistoja. Esimerkiksi eläinten rehunsyönnin mittaamiseen hankitaan Yhdysvalloista uudentyyppistä laitteistoa.
”Mitä lehmä syö ja kuinka hyvin se pystyy käyttämään rehun hyödykseen, on myös ilmaston ja hiilensidonnan kannalta olennainen kysymys. Rehunkäyttökyvyn parantaminen on yksi tämänhetkisistä valintajalostuksen kärkiteemoista lehmän terveyden, kestävyyden ja pitkäikäisyyden ohella”, Kaukovirta kertoo.
Jokioisten nykyisessä, 2000-luvun alussa valmistuneessa tutkimusnavetassa on vielä asemalypsy. Automaattilypsyyn siirtyminen ja monen muun työvaiheen koneellistaminen tekevät varmuudella arjesta toimivampaa.
”Eläinten hyvinvoinnin ohella uudessa navetassa on kiinnitetty erityistä huomioita myös työkäytäntöihin ja työntekijöiden jaksamiseen. Työntekijöiden ja yrittäjien hyvinvointi on keskeistä koko ruuantuotannon kannalta”, Sorvari Sundet toteaa.
Luken Maaningan toimipisteessä perehdytään laaja-alaisesti koko maatilan toimintaan ja tavoitteena on luoda hiilineutraali maatila. Tilalla tutkitaan myös biokaasutuotantoa.
”Maaningalla luupin alla on koko lehmän elinkaari vasikasta ja hiehosta lypsylehmään. Lisäksi tutkimukseen niveltyy vahvasti nurmen peltoviljely”, Kaukovirta selvittää.
Nurmiviljelyä tutkitaan sekä kivennäis- että turvemailla. Tutkimuksia varten on vuokrattu paljon erityyppisiä peltoja, ja Maaningan koetilan valuma-alueella mitataan uuden tekniikan avulla viljelyn vaikutuksia vesistökuormitukseen.
Nykyiseen tutkimusnavettaan tehdään isohko peruskorjaus, ja täälläkin esimerkiksi asemalypsy vaihtuu automaattilypsyyn. Tiloja kunnostetaan muutenkin niin, että voidaan tehdä aiempaa monipuolisempia tutkimuksia, lisäksi uudistetaan tutkimuslaitteistoja.
”Maaningalla on käynnissä lukuisia tutkimuksia. Peruskorjaus on suunniteltu niin, että tutkimustoimintaan ei tule keskeytyksiä. Remontin on määrä olla valmis vuodenvaihteessa”, Sorvari Sundet kertoo. Kustannusarvio ei ole vielä varmistunut, mutta asettunee 3–5 miljoonan euron haarukkaan.
Ruukissa keskitytään turvepeltojen päästövähennysten tutkimiseen muun muassa kokeilemalla erilaisia viljelyteknisiä ratkaisuja, vedenpinnan säädön mahdollisuuksia ja kosteikkojen vaikutuksia. Ylipäätään turvemaiden valumia ja päästöjä seurataan monipuolisesti. Myös turvemaiden uudenlaisia käyttötapoja selvitetään, voisivatko ne soveltua esimerkiksi kuiviketurpeen tuottamiseen.
”Turpeen energiakäytön väheneminen voi hankaloittaa kuiviketurpeen saatavuutta. Sen vuoksi olisi tärkeää löytää turpeelle käyttökelpoisia vaihtoehtoja”, Kaukovirta toteaa.
Siikajoen Ruukissa Lukella on hyväkuntoinen navetta lihanautatutkimuksen tarpeisiin. Tällä erää siellä ei ole tarvetta remontointiin.
Maataloustuotannon suurimmat tämänhetkiset haasteet tulevat ilmasto- ja ympäristökysymyksistä.
”Tutkimuksen tehtävänä on etsiä toimivia ratkaisuja, jotka ovat sovellettavissa notkeasti käytäntöön ja ovat tuottajille taloudellisesti kannattavia”, Kaukovirta painottaa.
Jo nyt tiedossa on monia ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta tehokkaita keinoja, mutta osa niistä on liian kalliita maatilatasolla toteutettavaksi. Ratkaisujen täytyy olla sekä tuottajan, ilmaston että ympäristön kannalta järkeviä.
”Monet toimet, joita jo nyt pystytään tekemään nurmiviljelyssä, ovat samalla myös resurssitehokkaita keinoja. Kun saadaan uusia, edullisia mittareita esimerkiksi kasvihuonekaasujen mittaamiseen peltolohkoilla, voidaan selkeästi osoittaa, miten viljelytavoilla saadaan aikaan hiilensidontaa tai merkittäviä päästövähennyksiä”, hän arvioi.
Ilmastokysymykset nuotittavat vahvasti maatalouden tutkimusta. Uudenlaiset tutkimustarpeet ovat laittaneet vauhtia myös tutkimusympäristöjen kehittämiseen.
”Tiloihin ja välineistöön on tehtävä aika ajoin isojakin investointeja, jotta voimme pysyä tutkimuksen kärjessä ja tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa”, korostaa Sanna Sorvari Sundet.
Luke tekee laajaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Vastaisuudessa yhteistyötä oppilaitosten ja maatilojen kanssa on tarkoitus edelleen kehittää.
”Merkittävät investoinnit toimipaikkoihin parantavat Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta sekä lisäävät EU-alueen tutkimuslaitosten ja yritysten kiinnostusta toimintaamme kohtaan”, Kaukovirta ja Sorvari Sundet uskovat.
”Etenkin Jokioisten tutkimusyhteisö on kansainvälisesti arvostettu ja haluttu työpaikka. Suomen nurmeen perustuva maidontuotanto innostaa myös muita maita”, he summaavat.
Luken merkittävä satsaus maatalouden tutkimukseen vahvistaa maatalousyrittäjien uskoa tulevaisuuteen.
”Jokaisen maan pitää tuottaa ainakin oma ruokansa, mutta tämä pitää tehdä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä fiksummin, taloudellisemmin ja kestävämmin. Tähän tutkimustoiminnalla haetaan vastauksia.”
Outi ja Mikko Kuisman maitotila osallistui tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään sorkan alueen ihotulehduksen esiintymistä suomalaisissa lypsykarjoissa. Tuloksia odotetaan jännityksellä, mutta tutkijoiden koetaan tekevän työtään maidontuottajien parhaaksi.
Sairaiden nautojen hoidossa ja terveydenhuoltotyössä kannattaa hyödyntää verinäytteitä. Ne voidaan tutkia tilanteesta ja tarvittavista määrityksistä riippuen navetassa, eläinlääkärin vastaanotolla tai laboratoriossa.
Kolme ja puoli vuotta sitten perustettu osakeyhtiö jatkaa emolehmätuotantoa MTT:n lakkautetulla koeasemalla Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Eläinten rotuina ovat pääosin hereford tai hereford-risteytykset. Laajennusinvestoinnin jälkeen eläinluku lisääntyy entisestään.
Separoitu kuivajae on lehmälle mukava makuualusta ja se tukee lehmän hyvinvointia. Käyttäjältä se kuitenkin vaatii huolellisia rutiineja ja hyvin suunnitellun käyttöönoton.
