Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Ensimmäisen kerran uskalsimme sanoa otsikon lauseen ääneen kuluvan vuoden toukokuussa, kun viimeisetkin lupa- ja investointitukipäätökset oli leimattu. Maitotilamme sijaitsee Kaustisella ja on mieheni Jounin kotitila. Jouni hyppäsi isännän saappaisiin vuonna 2007 ja yhdessä olemme vieneet tilaa eteenpäin vuodesta 2010.
Vuosiin on mahtunut paljon: 23-paikkainen parsinavetta, 8 300 kilon keskituotos ja 20 hehtaarin peltoala on kasvanut isännyytemme aikana 56 lehmään, 11 500 kilon keskituotokseen, 12 845 kilon EKM-tuotokseen ja 160 hehtaarin viljelyalaan.
Koneurakointi – turve, metsäkone ja tienhoito − kulkivat maidontuotannon rinnalla reilut 10 vuotta. Urakoinnilla rahoitettiin tilan koneinvestoinnit, jotta konekanta on pystynyt vastaamaan kasvavaan peltoalaan.
Vuosien aikana navettaa on laajennettu ja peruskorjattu ulkoa ja sisältä. Investoinnit ja panostukset eläinten hyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta, sillä keskituotos on isännyytemme aikana noussut yli 3 000 maitokiloa. Jokainen investointi on tehty päämääränä uusi navetta.
Maatalouspolitiikka on seilannut aallolta toiselle. Useaan kertaan, kun uuden navetan rakentamista on suunniteltu, on aallokko käynyt niin kovana, että investointi on jätetty pöydälle. Viimeksi talvella 2023 investointituen hakupaperit olivat jättöä vaille valmiit, kun kaikki maatalousalan investoinnin lyötiinkin jäihin rahoittajien toimesta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Uuteen vuoteen, seuraavaan satokauteen ja jälleen lähestyvään poikimakauteen tulee vuosittain suhtauduttua innostuksella, ja joka kerta seuraavan vuoden näkee parempana. Onko siinä kenties ikuisen yrittämisen salaisuus? Onko siinä myös syy, miksi maatalous vain jatkaa porskuttamistaan, vaikka kannattavuuskertoimen mukaan tiloista valtaosan pitäisi olla jo kuolleita ja kuopattuja? Rehellisen raadollisesti nyt on aika, jolloin viimeistään pitäisi olla kaivettuna
Hanna Westman ja Rickard Backman ottivat Hannan sukutilan haltuunsa vuonna 2014, rakensivat navetan emolehmille ja lampaille 2020 ja siirtyivät luomuun. Työn into vei eteenpäin – ja siitä syntyi idea koirametsästä.
