Metsätilan arvon määritystä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun metsäomaisuus siirtyy uudelle omistajalle. Asiaan kannattaa paneutua kunnolla, jotta arvo tulee oikein määritellyksi. Siten vältytään myös riidoilta.
Johtaja Markku Vaario Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalasta on seurannut työssään vuosikymmenten ajan sitä, kuinka metsätilojen arvo määritetään. Mihin kaikkeen tietoa metsätilan arvosta sitten tarvitaan?
”Tietoa metsän arvosta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun mietitään sukupolvenvaihdosta. Samoin silloin, kun ollaan tekemässä kiinteistökauppaa, perukirjaa tai lohkomassa metsätilaa. Arvon määritykselle on tarvetta myös silloin, kun metsä suojellaan tai kun arvioidaan metsässä tapahtuneita vahinkoja. Lisäksi metsää voidaan käyttää vakuutena pankille, ja siihenkin tarvitaan tieto metsän arvosta”, Vaario tiivistää.
”Jotta metsänomistaja tietäisi metsänsä oikean hinnan, hänen pitää arvioittaa metsänsä. Käytännössä on kyse siitä, että lasketaan metsän puuston hinta. Siinä on suurta vaihtelua. Huonosti hoidetusta taimikosta voi saada 1 000–2 000 euroa hehtaarilta, kun taas hyvän tukkimetsän kohdalla puhutaan 10 000 eurosta ja siitä ylöspäin hehtaarilta.”
Alueelliset erot ovat myös suuret. Metsätiloista maksetaan Etelä-Suomessa huomattavasti enemmän, koska siellä sijaitsevissa metsissä on enemmän puuta ja paremmat kasvuolot. Metsätilojen kysyntä on myös suurempaa Etelä-Suomessa.
”Perukirjaa tehtäessä pankkitilien saldot kirjataan sentilleen ylös, miksi sitten ei metsätilan arvoa? Monesti perinnönjako suoritetaan perukirjaan merkittyjen arvojen mukaan, ja kun omaisuutta lähdetään realisoimaan myöhemmin, lasketaan myyntivoitto perukirjaan merkitystä arvosta”, Vaario sanoo.
”Koska perintöveroprosentti on alhaisempi kuin myyntiveroprosentti, kannattaa veroa maksaa ennemmin perintöverona. Tarkka arvon määritys on siksikin tarpeen.”
Vaarion mukaan perukirjojen laatiminen on monelle uusi asia siinä tilanteessa. Silloin ei aina osata ajatella ajoissa kaikkien asiapapereiden hankkimista. Jos omaisuuteen kuuluu metsää, pitäisi niiden arvo määritellä huolella.
Metsätilan arvo määritetään yleensä metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella. Arvioita voidaan tehdä digitaalisen tiedon pohjalta, mutta asiantuntijat suosittelevat aina maastokäyntiä paikan päällä.
”Metsän perustiedot saadaan metsävaratiedoista, jotka perustuvat laserkeilauksella ja ilmakuvauksella saatuun digitietoon. Tämä tieto voi olla kuitenkin vanhentunutta ja vajaata, joten on oleellista tehdä metsään maastokäynti, jolloin voidaan laskea ja varmistaa, että tiedot pitävät paikkansa.”
Vaario toteaa, että arvio on mahdollista tehdä ilman maastokäyntiä, mutta sen tulos voi olla kyseenalainen.
”Arvio voi osua kohdalleen, mutta se voi heittää todella paljon, jopa 50 prosenttia puoleen tai toiseen. Silloin säästetään väärässä paikassa.”
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.
Puolet Suomen metsistä siirtyy nuoremmalle sukupolvelle vasta perinnönjaon kautta. Onnistunut omistajanvaihdos olisi helpompi toteuttaa, kun kaikki osapuolet ovat vielä elossa.
Veroilmoituksen täyttämiseen kannattaa varata reilusti aikaa ja hyvä asiantuntija. Järkevällä verosuunnittelulla palkka paranee.
Lietolaiset Jaakko ja Risto Heininen ovat ulkoistaneet maatilansa tuotannon vaiheittain kolmen vuosikymmenen aikana. Työurat tilan ulkopuolella tuovat näkökulmaa maatalouteen, jota veljekset toteuttavat yrittäjyysoppien mukaisesti