Siirry sisältöön

Kunnostusojitus on yksi metsänhoidon työkalu

Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.

Jaa
Suometsien vesitalouden hoitoon liittyvä kysymyksen­asettelu vaikeutuu, kun kunnostus­ojitus­tarvetta pohditaan ryhmittäin erirakenteisessa puustossa eli erilaisilla pien­aukko- ja kaistale­hakkuu­aloilla.

Kunnostusojitus, jos mikä, kirvoittaa mieli­piteitä puolesta ja vastaan. Jotkut tahot tahtoisivat jopa kieltää kokonaan ojien perkaamisen suometsissä. Vesitalouden hallinta on kuitenkin hyvin monisyinen kokonaisuus, josta edelleen tiedetään ja ymmärretään vain osa.

– Vesitalouden hoito eli käytännössä kunnostusojitustarpeen arviointi ja kunnostuksen ajoitus sekä oikean perkaussyvyyden ja perattavien ojien valinta ovat ja tulevat olemaan suurta ammattitaitoa vaativa tehtävä, korostaa suometsiä vuosikymmeniä tutkinut Markku Saarinen.

, ,

Lue myös

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Hankintatili harventamalla

    Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennus­hakkuut omalla korjuu­kalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Ajankohtaista verotuksessa: Tasausvaraus nousi

    Maa- ja metsä­talous­verotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsä­­tilan vero­­suunnittelu­mahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään vero­ilmoituksessa.

    Tilaajille
Kaikki jutut