
Tuhat kuormaa Tuntsalta
Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Kilpiän tilalla on noin 160 hehtaaria metsää. Viljelijä ja metsänomistaja Tuomas Mattila on pohtinut pitkään oikealta tuntuvaa tapaa hoitaa metsäänsä.
– Nyt kokeilen katsoa puita metsän sijaan. Testaamme ensimmäistä kertaa individual based forest managementia, jossa puustoa harvennetaan kymmenen kertaa kymmenen metrin aloina eli soluina.
Englanninkielisen termin voisi suomentaa yksilökohtaiseksi metsänhoidoksi tai puuyksilöihin perustuvaksi metsänhoidoksi.
Kokeilun pohjalla on pienipiirteisyys, tieto siitä, mitä omassa metsässä on. Jokaiseen aarin kokoiseen soluun merkitään yksi valiopuu, jolle harvennuksissa raivataan tilaa. Solussa on muitakin puita, mutta metsänhoito tehdään valiopuun ehdoilla.
– Kun puun ympärille tulee tilaa, siihen tulee myös taimia, joista joku valitaan seuraavaksi korvaavaksi valiopuuksi. Eli jokainen solu pysyy peitteisenä, mutta harvennukset tehdään solussa noiden kahden puun ehdoilla.
Individual based forest management -näkökulma on peräisin Uppsalan yliopiston professori Arne Pommereningilta.
Tuomas Mattila sanoo, ettei kooltaan 10x10-metrinen solu ole ainoa oikea ratkaisu. Pommereningillä on laskentakaava, jolla voi laskea säilytettävien puiden ympärille harvennettavan tilan. Kaavassa käytetään puun pituuden suhdetta sen paksuuteen.
– Tässä ensimmäisessä kokeiluvaiheessa luotan kuitenkin silmiini. Metsästä kyllä erottaa, mikä puu kannattaa säästää. Toisaalta jos on useampi vaihtoehto, eli hyviä vaihtoehtoisia säästettäviä puita, on hyvä muistaa, ettei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua.
Tilan koko metsäala on jaettu 15 hakkuuyksikköön, blokkiin eli lohkoon. Sijainnin ohella lohkojakoon ovat vaikuttaneet myös maaston muodot sekä kulkuyhteydet.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?