Siirry sisältöön

Kilpiän tilalla on noin 160 hehtaaria metsää. Viljelijä ja metsän­omistaja Tuomas Mattila on pohtinut pitkään oikealta tuntuvaa tapaa hoitaa metsäänsä.

– Nyt kokeilen katsoa puita metsän sijaan. Testaamme ensimmäistä kertaa individual based forest managementia, jossa puustoa harvennetaan kymmenen kertaa kymmenen metrin aloina eli soluina.

Englanninkielisen termin voisi suomentaa yksilökohtaiseksi metsänhoidoksi tai puuyksilöihin perustuvaksi metsänhoidoksi.

Jos haluaa kokeilla yksittäisiin puihin perustuvaa metsänhoitoa, tarvitsee vain tietää pääperiaate, Tuomas Mattila sanoo. – Suosittelen kokeilemaan ensin pienellä alalla, kokeilun myötä oma osaaminenkin kehittyy.
Jos haluaa kokeilla yksittäisiin puihin perustuvaa metsänhoitoa, tarvitsee vain tietää pääperiaate, Tuomas Mattila sanoo. – Suosittelen kokeilemaan ensin pienellä alalla, kokeilun myötä oma osaaminenkin kehittyy.

Puun elinvoima ratkaisee

Kokeilun pohjalla on pienipiirteisyys, tieto siitä, mitä omassa metsässä on. Jokaiseen aarin kokoiseen soluun merkitään yksi valio­puu, jolle harvennuksissa raivataan tilaa. Solussa on muitakin puita, mutta metsän­hoito tehdään valiopuun ehdoilla.

– Kun puun ympärille tulee tilaa, siihen tulee myös taimia, joista joku valitaan seuraavaksi korvaavaksi valiopuuksi. Eli jokainen solu pysyy peitteisenä, mutta harvennukset tehdään solussa noiden kahden puun ehdoilla.

Individual based forest management -näkökulma on peräisin Uppsalan yliopiston professori Arne Pommereningilta.

Tuomas Mattila sanoo, ettei kooltaan 10x10-metrinen solu ole ainoa oikea ratkaisu. Pommereningillä on laskentakaava, jolla voi laskea säilytettävien puiden ympärille harvennettavan tilan. Kaavassa käytetään puun pituuden suhdetta sen paksuuteen.

– Tässä ensimmäisessä kokeilu­vaiheessa luotan kuitenkin silmiini. Metsästä kyllä erottaa, mikä puu kannattaa säästää. Toisaalta jos on useampi vaihtoehto, eli hyviä vaihto­ehtoisia säästettäviä puita, on hyvä muistaa, ettei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua.

15 vuoden harvennuskierto

Tilan koko metsäala on jaettu 15 hakkuu­yksikköön, blokkiin eli lohkoon. Sijainnin ohella lohkojakoon ovat vaikuttaneet myös maaston muodot sekä kulkuyhteydet.