Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maataloutta ei harjoiteta missään muualla maailmassa yhtä pohjoisessa kuin Suomessa: se asettaa raamit sille, mitä täällä voidaan tuottaa. Luken Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta toteaa, että maataloudesta puhuttaessa on ymmärrettävä olosuhteet, sillä ympäristöä ei voi muuksi muuttaa.
– Meillä on kuitenkin oltava valmiutta keskustella ja muuttaa tekemisen tapoja maataloudessa. Esimerkiksi kotieläin- ja kasvintuotanto on integroitava ja ravinteet saatava kiertämään nykyistä paremmin, hän linjaa.
Kaukovirta lisää, että ruokajärjestelmän arvoketjut on mietittävä uusiksi, jotta tuotannon erilaiset sivuvirrat saadaan tehokkaasti käyttöön. Esimerkiksi biokaasulaitokset, kasvihuoneet ja kalanviljelylaitokset voisivat integroituina tarjota hyödykkeitä jollekin muulle liiketoiminnalle.
Mallia voisi ottaa metsäpuolen biotuotetehtaista, jotka ovat houkutelleet kylkeensä muiden alojen yrityksiä sivuvirtoja hyödyntämään. Tähän tarvitaan visionääristä pohdintaa ja alueellisia pilotteja.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
