Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maataloutta ei harjoiteta missään muualla maailmassa yhtä pohjoisessa kuin Suomessa: se asettaa raamit sille, mitä täällä voidaan tuottaa. Luken Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta toteaa, että maataloudesta puhuttaessa on ymmärrettävä olosuhteet, sillä ympäristöä ei voi muuksi muuttaa.
– Meillä on kuitenkin oltava valmiutta keskustella ja muuttaa tekemisen tapoja maataloudessa. Esimerkiksi kotieläin- ja kasvintuotanto on integroitava ja ravinteet saatava kiertämään nykyistä paremmin, hän linjaa.
Kaukovirta lisää, että ruokajärjestelmän arvoketjut on mietittävä uusiksi, jotta tuotannon erilaiset sivuvirrat saadaan tehokkaasti käyttöön. Esimerkiksi biokaasulaitokset, kasvihuoneet ja kalanviljelylaitokset voisivat integroituina tarjota hyödykkeitä jollekin muulle liiketoiminnalle.
Mallia voisi ottaa metsäpuolen biotuotetehtaista, jotka ovat houkutelleet kylkeensä muiden alojen yrityksiä sivuvirtoja hyödyntämään. Tähän tarvitaan visionääristä pohdintaa ja alueellisia pilotteja.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
