Suhteeni luomuun on vähän vaikea. 15 vuotta sitten viljelyä aloittaessamme luomu oli ainakin omassa lähipiirissäni jotenkin enemmän muodissa kuin nyt. Koska olen "ympäristöihminen" ja kerroin, että aloitamme viljelijöinä, oli aina ensimmäinen kysymys tai oletus, että luomuviljelyä varmaan?
Luonnonmukaisuushan kuulostaa helpolta ja ihanalta. Kukkapeltoja ja mehiläisiä ja pari lammasta, ihan itsekseen siellä kiertokulkua pyörittävät ja viljelijä käyskentelee vainioilla käsin poimien rukiinjyvät, joista taikoo lämpimiä leipiä ohikulkijoille… Huokaisin ja pidin lyhyen luennon luomun kriteereistä, valvonnoista ja vaativuudesta. Että juu ei, ei taida meillä onnistua.
En oikein usko, että "suuri yleisö" on vieläkään hahmottanut, mistä luomussa on kyse. Terveysruokaintoilijat puhuvat nykyään "puhtaasta" ruuasta tai jostain vielä epämääräisemmästä. Puhdasta on mikä milloinkin, kunhan se näyttää hyvältä somessa. Raaka-aineiden taustoja ja niiden viljelymenetelmiä harva oikeasti hahmottaa. Ja sitä, miten tarkkaan kaikkea säädellään tavanomaisessakin tuotannossa, saati luomussa.
Itsekin ennen viljelijäksi ryhtymistä kuvittelin, että juuri luomutuotanto olisi tällaisen pienen, osa-aikatilan tuotantosuuntana kannattava. Mahdollisimman pienellä panostuksella edes jonkinlaista tuottavuutta. Vähennetään myrkkyjä ja lannoitetaan järkevästi.
Todellisuus ei todellakaan vastannut kuvitelmia. Rehevät rantapellot kyllä tuottavat monimuotoisuutta, mutta jos edes tavanomaisilla, tai no, laiskan ja pihin viljelijän tuotantopanoksilla ei saa pidettyä rikkaruohokantaa aisoissa, en ymmärrä, miten vähemmillä kasvinsuojeluaineilla sadoksi saisi muuta kuin ohdaketta ja saunakukkaa.
Kukkien suojassa muhivat sitten kaiken maailman punahomeet ja muut kasvitaudit. Eikä osa-aikaviljelijä ikinä ehdi reagoida niihin ennen kuin on liian myöhäistä. Ja mitenpä sitä luomussa reagoisikaan, kun torjunta-aineet eivät ole vaihtoehto? Onhan tässä kokeiltu kaikenlaista. On kesannoitu, tehomuokkailtu, niitelty, kynnetty, suorakylvetty, glyfosaatitettu, parannettu viljelykiertoa ja vaikka mitä temppuja tehty. Matarat ja ohdakkeet näyttävät edelleen elinvoimaisilta juolavehnän seassa.
Ehkä me jatkamme näin. Tavanomaista viljelyä vähemmillä myrkyillä ja enemmällä huumorilla. Ruispellossa kasvoi tänä vuonna enemmän timoteitä kuin ruista. Ei hajuakaan mistä se sinne oli innostunut leviämään, mutta ajateltiin antaa sen sinne siementää niin ensi kesäksi ei tarvi heinää erikseen kylvää.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Suometsässä Hyytiälän metsäaseman lähellä tutkitaan vanhojen ojitusalueiden uudistumista ja taimettumisen edistämistä. Karut turvekankaat vaativat vastaojitetuista suokohteista poikkeavaa tietoa.
Yrittäjän puolison, useimmiten naisen, rooli maatilayrityksen päätöksenteossa voi olla monenlainen riippuen lähtökohdista, osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Kun koti ja yritys jakavat saman arjen, suuret ja pienet päätökset vaikuttavat sekä perheen että yrityksen hyvinvointiin.
Hukkakauraskanneri etsii haitallisia rikkakasveja nykyteknologian avulla. Ratkaisu olisi periaatteessa skaalattavissa nopeasti laajaankin käyttöön.
Vaskiveden pellonpiennarpäivässä tutustuttiin naudan lietelannan toimivuuteen rypsin syyslannoitteena. Kauppilan tilan havaintokokeessa määritettiin kevätlannoitustarve typpivaakalaskurilla.
Maatalouskauppa Hankkija ja lannoitevalmistaja Yara juhlistivat elokuun alussa Yaran Kotkaniemen koetilalla 20 vuotta kestänyttä tutkimusyhteistyötään. Yritysten yhteisen Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kasvinviljelyn tuottavuutta.
Hämeenkyröläisestä maidontuottajasta tuli kotipalveluyrittäjä pitkällisten pohdintojen jälkeen. Melan asiantuntija neuvoo maatalousyrittäjää suuntaamaan uudelle työuralle ajan kanssa ja pienin askelin.
