Työtä eläinten hyvinvoinnin eteen
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi.
Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että parempi eläinaines antaisikin mahdollisuuden vaikkapa 20 prosenttia suurempaan tuotokseen? Viidenneksen korkeampi euromäärä ylärivillä voi merkitä eroa tilan taloudellisen menestyksen ja rimaa hipovan selviytymisen välillä. Siksi jalostukseen kannattaa panostaa.
Erityisen tärkeää hyvä tuotostaso on silloin, kun tilalla tehdään iso investointi, esimerkiksi rakennetaan uusi navetta. Usein navettainvestoinnin tiimellyksessä unohdetaan satsata tarpeeksi karjamäärän kasvattamiseen. Parhaassa tapauksessa navetta täyttyy valmistuessaan, mihin pitäisi alkaa varautua kahdesta kolmeen vuotta ennakkoon, sanoo Kaustisen tilan pitkäaikainen yhteistyökumppani, Semexin jalostussuunnittelija Juha Toivola. – Kalliisti investoitua navettaa ei kannata täyttää millä tahansa eläinaineksella, eikä siihen riitä, että on neljä jalkaa ja pää.
Suomalaiset kotieläintilat saavat onnekseen nauttia sekä pitkäjänteisen kotimaisen että kansainvälisen jalostustyön tuloksista. Digitalisoituminen on vauhdittanut jalostustiedon hyödyntämistä. Tästä on hyvä esimerkki alkujaan Suomessa kehitetty Nordic Classification -sovellus, joka yhdistää eri maiden tietovarastot yhdeksi näkymäksi. Samalla ohjelmistosta on muodostunut menestystuote, jonka käyttöoikeuksia on myyty useaan maahan.
Ohjelmistolla ei kuitenkaan olisi riittävästi tietoja pureksittavaksi ilman karjan rakennearvosteluita tekeviä jalostusasiantuntijoita. Tässä numerossa pääsemme rakennearvostelukäynneille Faban eläinaineksen asiantuntijan Eeva Harhalan mukana urjalalaiseen Etelärinne mty:n lypsykarjanavettaan. Lisäksi vierailemme liharotujen pääarvostelijan Tero Mustosen kanssa Kivelän tilan simmental-emolehmäkarjassa Yli-Torniolla.
Arvoa on silti myös vähemmän jalostetuilla alkuperäisroduilla. Niiden geeneissä on ominaisuuksia, joilla voi tulevaisuudessa olla isompi merkitys kuin nyt edes osaamme kuvitella. Eläinten kasvattajat ansaitsevat suurkiitoksen. Tässä numerossa esillä ovat muun muassa vaalea kaunotar, ketteräjalkainen ja ravintorikasta maitoa lypsävä lapinlehmä sekä merinomaista villaa tuottava kainuunharmas.