Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Lokakuussa pihaton rakentaminen edistyi todella vauhdikkaasti, kun säleikkunat, ovet ja katto saatiin paikoilleen. Sisätiloissa päästiin jo asennustöihin: parret, parsipedit ja käytävämatot ovat paikoillaan. Lypsyrobotit ja siilomaitotankki nostettiin paikoilleen ja niiden asennukset päästiin aloittamaan. Sähkö- ja lvi-töitä tehtiin täyttä häkää. Pinnoitukset ja maalaukset saatiin valmiiksi.
Rakentaminen on siis edennyt aikataulussa, ja siihen olemme todella tyytyväisiä.
Navettamme toiminnallisessa suunnittelussa korostuu yksinkertaisuus ja lehmien hyvinvointi. Joulukuussa työnsä aloittaa kaksi DeLavalin VMS V310 -lypsyrobottia. Robotit ovat 2025-juhlavuoden mallia, jossa uutuutena on isompi lypsyboksi: sen kokoa saa säädettyä pituussuunnassa lehmäkohtaisesti ja leveyssuunnassa karjakohtaisesti.
Uutta on myös useita palkintoja sekä maailmalla että Suomessa voittanut Flow-Responsive-lypsy eli neljänneskohtaisesti säätyvä lypsyalipaine. Se tarkoittaa, että maidon virtausnopeus ohjaa alipainetta eläin- ja neljänneskohtaisesti. Uudistuksella on saatu lyhennettyä lypsyaikaa 40 sekuntia, ja Flow-Responsive-lypsy on myös hellävaraisempi vetimille.
Yksi tärkeimmistä robottimerkin valintaan vaikuttaneista asioista oli se, että juuri näiden uusien ominaisuuksien avulla varustetulla robotilla lypsettiin Suomessa ensimmäisen kerran miljoona litraa maitoa meijeriin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
