Siirry sisältöön

Kun nurmen korjuuaika koittaa, timotein D-arvo laskee päivässä keskimäärin viisi grammaa kuiva-­ainekilolta. Ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, kuinka nopeasti rehun ruokinnallinen laatu muuttuu, sillä lajikkeiden välillä on eroja D-arvon lasku­nopeudessa.

Lajikekokeissa lajikkeet niitetään samana päivänä, ja tuloksia verrataan mittari­lajikkeisiin. Lajikekokeiden tuloksista ei voida päätellä ruokinnallisten ominaisuuksien muuttumista, jos niitto aikaistuu tai viivästyy − siksi tarvitaan uutta tietoa.

Koealue ennen aikaista osaniittoa 31. toukokuuta Maaningalla. Ruudut niitettiin kolmessa osassa Haldrup-ruutuniittokoneella. Kuvassa kokeen kerranteita rajataan. Kuva: Arja Louhisuo
Koealue ennen aikaista osaniittoa 31. toukokuuta Maaningalla. Ruudut niitettiin kolmessa osassa Haldrup-ruutuniittokoneella. Kuvassa kokeen kerranteita rajataan. Kuva: Arja Louhisuo

Uusia malleja

Kestävyyttä nurmesta -hankkeen osana haluttiin tutkia timoteilajikkeita ja saada tarkempaa tietoa D-arvon laskusta. Luken väitöskirjatutkija Arja Louhisuo sanoo, että hitaampi D-arvon laskunopeus laventaisi korjuuaikaikkunaa ja toisi toivottua joustoa korjuuaikaan.

Tutkimuksessa testattavat timoteilajikkeet olivat Grindstad, Dorothy, Rubinia, Rhonia, Tuure ja Uula, joiden ensimmäisen sadon D-arvo ja muut ruokinnalliset ominaisuudet tutkittiin. Koepaikalla oli karkea kivennäismaa.