Maatalousmaan kuivatus tulee ajankohtaiseksi, kun valtaojat kasvavat umpeen ja vedenpoisto heikentyy. Kevät- ja syystulvat panevat valtaojat kovalle koetukselle. Aikoinaan perustettu ojitusyhteisö on usein olemassa, mutta uinuvana. Varsinkin isot ojitushankkeet hyötyvät ojaisännöitsijästä.
Valtaojien toimimattomuus hyppää silmille, kun pellot lainehtivat vesimassojen alla keväällä ja syksyllä. Runsastuvien sateiden takia tulvimista saattaa esiintyä talvellakin.
– Ojat vesakoituvat ja niiden vedensiirtokyky heikkenee ajan saatossa. Tämä näkyy peltojen vesitaloudessa ja kasvustojen huonompana kasvuna, kertoo ojitushankkeista vastaavan perheyrityksen, Eteläniemi A & E Oy:n toimitusjohtaja Ari Eteläniemi Nivalasta.
Eteläniemen erityisalaa ovat tie- ja ojaisännöinti sekä metsäteiden rakentaminen. Yritys työllistää seitsemän kokopäiväistä työntekijää. Taustaltaan Ari Eteläniemi on maanviljelijä.
– Valtaojia kaivettiin, kun asutustiloja perustettiin suomaille sekä uusjakojen yhteydessä. Vaikka ojien kunto olisi kohtuullinen, ne vaativat ennen pitkää perkaamista.
Prosessina ojitushanketta voi verrata yksityistiehankkeeseen. Eteläniemen lähtökohtana on, että maanomistajat sitoutuvat hankkeeseen yksimielisesti ennen kuin hanketta lähdetään viemään eteenpäin.
Hän sanoo, että ojituksia tehdään paljon omarahoitteisina hankkeina, ja tähän on perusteltuja syitä. Peruskuivatushankkeisiin on saatavilla ely-keskuksen kautta 40 prosentin valtion tuki. Tuetuissa hankkeissa edellytetään kuitenkin laajoja ja raskaita suunnitelmia, jolloin projektien hintataso nousee erittäin merkittävästi. Tähän nähden tukitaso on koettu matalaksi.
– Kannattaa laskea, paljonko suunnittelusta säästyneellä rahalla saataisiin kaivettua uomaa auki, Eteläniemi neuvoo.
Jos ojitushankkeisiin haetaan tukea, silloin edellytetään, että vähintään 80 prosenttia maanomistajista sitoutuu hankkeeseen.
Ojituksen hehtaarikustannukset vaihtelevat muutamista sadoista noin 2 000 euroon.
– Ojittamalla saadaan edullista peltomaata, jos vaihtoehtona on ostaa peltoa, jossa on toimivat ojat valmiina, Eteläniemi vertaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
