Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää.
Metsän taloudellinen merkitys tosin vaihtelee paljon tilalta toiselle ja eri osissa maata. Monelle maatilalle metsä on pankki, josta tehdään isompi käteisnosto jonkin suuremman investoinnin tarpeisiin. Tämä on strategisena valintana hyödyllinen erityisesti silloin, kun tilan molemmat toimialat tukevat toisiaan ja resursseja halutaan jakaa joustavasti maa- ja metsätalouden kesken, selvittää Sari Kentta artikkelissaan Maatilan ja metsän hallinta yhtenä kokonaisuutena.
Toinen vaihtoehto on laatia metsätaloudelle oma strategiansa, joka voi painottua esimerkiksi metsänhoidon suunnitelmallisuuteen ja hakkuutulojen optimointiin. Silloin metsätalouden tuotot ja resurssit kohdennetaan vain metsätalouden kehittämiseen, ja maatalous pyörii vastaavasti omillaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Vanha kansa vietti talven pimeimmän ajan pesäpäiviä. Aurinko pysyi pesässään, joten niin oli hyvä ihmisenkin tehdä. Levätä ja kääntää kylkeä uuninpankolla. Mekin vietimme vuodenvaihteen pesässä, mökillä erämaan reunalla. Teki oikein hyvää katsoa aamulla lämpömittariin ja todeta sen näyttävän enemmän kuin 20 pakkasastetta. Ei muuta kuin laittaa puita kaminaan, kiehauttaa sopat ja kahvit ja ryömii takaisin
Viljanviljelyn heikko kannattavuus on saanut yhä useamman maatilan kokeilemaan erikoiskasveja, kuten kuminaa, öljyhamppua ja korianteria. Esimerkiksi öljyhamppuala oli tänä vuonna yli neljänneksen viime vuotta suurempi. Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla tehtiin kesällä kuminan ja öljyhampun viljelykokeita.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
