Viljanviljelyn heikko kannattavuus on saanut yhä useamman maatilan kokeilemaan erikoiskasveja, kuten kuminaa, öljyhamppua ja korianteria. Esimerkiksi öljyhamppuala oli tänä vuonna yli neljänneksen viime vuotta suurempi. Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla tehtiin kesällä kuminan ja öljyhampun viljelykokeita.
Kesäkuussa erikoiskasveja viljelyttävä ja jalostava Trans Farm Oy järjesti yhteistyökumppaneineen peltopäivän, jossa tutustuttiin Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla öljyhampun kylvö- ja lannoituskokeisiin sekä kuminan koeruutuihin.
– Panostamme aiempaa enemmän kuminan ja öljyhampun koetoimintaan. Siitä saadut tulokset jalostuvat käytännönläheisiksi viljelyohjeiksi, jotka auttavat viljelijöitä tuottamaan laadukkaita ja runsaita satoja, sanoo Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.
Tuomas Levomäellä on pitkä historia Loimaan koulutilan isännyydestä. Sen vuoksi erilaiset pienimuotoiset viljelykokeet sekä uusien viljelymenetelmien testaaminen ovat hänelle tuttuja. Suorakylvö on ollut tilan kylvötekniikkana liki 25 vuotta.
Viime syksystä lähtien Levomäki on toiminut myös Trans Farmin viljelypäällikkönä, mikä on tuonut hänen tilansa viljelykiertoon myös öljyhampun.
– Kaikenlaiset kokeilut koen erittäin motivoiviksi, sillä niiden kautta löytää omille pelloilleen parhaiten sopivan viljelymallin ja ammattitaito kehittyy, hän perustelee.
Öljyhampun peltomittakaavan kylvömäärä- ja lannoitusruutuihin kylvettiin vähimmillään hampunsiementä 10 kiloa, enimmillään 40 kiloa hehtaarille. Tavallisimmin siementä laitetaan hehtaarille 25 kiloa. Typpikokeessa oli nollaruudun lisäksi vaihteluväli 20–100 kg/ha.
Kasvustot poikkesivat kesäkuun lopussa selvästi toisistaan. Kymmenen kilon siemenkylvömäärällä kasvusto näytti jäävän melko harvaksi, isoimmilla siemenmäärillä taimet taas kilpailivat liikaa keskenään.
– Kaikkien ruutujen riesana olivat tänä vuonna rikkakasvit, erityisesti vesiheinää esiintyi poikkeuksellisen paljon, Levomäki pohtii.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
EU:n uusi hanke vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Yli 100 organisaation verkosto 28 maasta tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Myös pk-yritykset ja oppilaitokset voivat hakea tutkimusrahoitusta hankkeen kautta.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
