Uudet rikkakasvit ja vieraslajit ovat kasvutavoiltaan totutusta poikkeavia, ne siementävät runsaasti ja leviävät helposti. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin, ja monimuotoinen, huonommissakin oloissa viihtyvä rikkakananhirssi hyötyy lämmöstä. Tarkkana on oltava, vaikka ajattelisikin, ettei rikkakananhirssiä löydy omilta lohkoilta.
Pohjoisen satokasvit ovat maissia lukuun ottamatta C3-kasveja, mutta rikkakananhirssi on C4-kasvi. Se tarkoittaa, että yhteyttäessään rikkakananhirssi sitoo ilmasta hiiltä nelihiiliseen yhdisteeseen myös kuumissa olosuhteissa. Rikkakananhirssi yhteyttää lämpimässä viljelykasvejamme tehokkaammin ja kasvaa nopeasti, vaikka viljelykasvi kärsisi lämmöstä tai kuivuudesta. Siten rikkakananhirssi valtaa alaa heikosti kasvavalta kasvustolta ja peittää sen alleen.
Aluksi rikkakananhirssi yleistyi Etelä-Suomessa, mutta siitä on tehty havaintoja jo Kemin korkeudella. Leviäminen on nopeaa, koska yhdestä kasviyksilöstä voi tulla jopa 40 000 siementä. Niitä levittävät linnut ja sorkkaeläimet, mutta myös muokkauskoneet ja puimurit. Siksi ensimmäiset havainnot voivat olla juuri päisteissä tai lohkon sisäänajojäljessä.
Rikkakananhirssi itää keväällä viljelykasvia hitaammin, koska se tarvitsee korkeamman lämpösumman kuin perinteiset viljelykasvimme. Ongelman kehittymistä ei välttämättä huomaa, jos kasvinsuojelun toteuttaa hyvin aikaisessa vaiheessa eikä kevät ole normaalia lämpimämpi. Rikkakananhirssillä on kuitenkin itämishuippuja ja kasvupyrähdyksiä eri tavoin kuin viljelykasveillamme, joten tilannetta täytyy seurata jatkuvasti.
Keväällä 2024 tehtiin lämpimien säiden ansiosta ensimmäisiä havaintoja rikkakananhirssistä jo toukokuun lopulla. Vieraslaji hyödyntää typpeä muita kasveja tehokkaammin, ja lisäksi se erittää maahan kemiallisia yhdisteitä, jotka haittaavat muiden kasvien kasvua.
Huolehtimalla kylvösiemenerien puhtaudesta lajittelun ja silmämääräisen tarkastelun avulla voi auttaa omien lohkojen puhtaana pysymistä. Rikkakananhirssin siemen on pieni, se tarttuu helposti muihin siemeniin ja leviää tilalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
