MaitoRantalan tilan uusi pihatto kohensi maidontuottajien ja eläinten hyvinvointia. Lapsiperheen arki soljuu nyt mukavasti.
Jonna ja Ville Niemisen tilalla Sysmässä kehitetään maidontuotantoa pitkäjänteisesti. Yrittäjäparin kiinnostus eläinten hyvinvointiin näkyy vuonna 2021 valmistuneessa navetassa. Uusi pihatto toi myös joustavuutta yrittäjien arkeen.
Pihatossa vallitsee keskipäivällä rauhallinen tunnelma. Juottovasikat leikkivät pehkukarsinassa ja käyvät välillä imemässä emää. Toisinaan ne tulevat ruokintapöydälle syömään karkearehua.
MaitoRantala siirtyi Ville Niemiselle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2013, Jonna muutti tilalle pari vuotta myöhemmin. Jonna Nieminen on koulutukseltaan eläinlääkäri ja työskentelee osa-aikaisesti VikingGeneticsillä. Jonnan koulutuksestakin johtuen oli alusta pitäen selvää, että lehmien hyvinvointiin satsataan tai maidontuotannosta luovutaan kokonaan.
Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen uuden navetan rakentaminen olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Investoinnit onkin toteutettu vaiheittain.
Tilalle rakennettiin vuonna 2018 hieho- ja umpilehmäpihatto, mikä antoi mahdollisuuden lypsylehmien määrän nostamiseen parsinavetassa. Kylmäpihatto toteutettiin kustannustehokkaasti omin voimin.
Viime vuonna valmistuneen lypsypihaton perusajatuksena oli helpottaa työtä niin, että pihatto olisi yhden ihmisen työpaikka.
– Robottilypsy tarjosi tähän mahdollisuuden, kymmenen vuotta parressa lypsänyt Ville sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Malmgårdin kartanossa ei ole juututtu hienoon historiaan vaan haetaan rohkeasti tuotannolle parempaa kannattavuutta. Matkailusta on tullut tilan kolmas tukijalka.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
