Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Ilmastopahiksiksi leimatut ojitetut suot ovat puuston kasvultaan valtaosin yhtä hyviä kuin kivennäismaat, ja ravinteikkaat turvemaat ovat jopa tuottavampia. Ojittamalla on saatu aikaan paljon kasvua, epäonnistuneiden osuus on vain kymmenesosa.
– Suometsissä on mahdollisuus, joka kivennäismailta puuttuu – vesi, Laurén toteaa.
Laurén tähdentää, että ojaverkkoa hyödyntämällä, ojia tukkimalla ja patoamalla voidaan nostaa pohjaveden pinnan korkeutta ja siten taata puuston kasvu yleistyvinä kuivuuskausina samaan tapaan kuin peltojen säätösalaojituksessa. Kylkiäisenä voidaan vähentää maan hiilipäästöjä.
Lisäksi puuston elinvoimaisuutta ja kasvua voidaan kohentaa tuhkalannoituksella.
Suometsätieteen professorin työ jakaantuu tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Kaikki osa-alueet ovat tärkeitä, mutta erityistä lukkarinrakkautta Laurén tuntee tutkimukseen.
– Professori, joka ei itse tee tutkimusta eikä laske, on ympäristölleen yhtä vaivaannuttava kuin ihminen, joka ei vaihda sukkia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä!Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun paitsi
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Yhtymä on yleinen tapa omistaa maa- tai metsätila. Yhtymämuoto keventää verotusta, sillä verotettava tulo jakautuu yhdelle tai useammalle henkilölle.
Reservimarkkinoiden suurten tuottotoiveiden etsikkoaika meni jo. Jokainen maatilakohde on omanlaisensa ja vaatii huolellista harkintaa ennen investointipäätöstä.
