Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Moni yhdistää riskin maatalousyrityksessä investointeihin, tuotannon laajentamiseen tai uusiin avauksiin. Riskiksi nähdään uusi navetta, aurinkovoimala, erikoiskasvi tai kokonaan uusi liiketoiminta. Todellisuudessa myös tekemättä jättäminen on riski.
Tämän päivän toimintaympäristössä esimerkiksi rehuviljan viljely vuodesta toiseen voi olla merkittävä riski sekä taloudelle että pellon kasvukunnolle. Jos kannattavuus heikkenee vuosi vuodelta eikä tuotantotapaa kehitetä, yritys voi ajautua vähitellen tilanteeseen, jossa vaihtoehdot vähenevät.
Yritystoiminnassa ei ole mahdollista välttää kaikkea epävarmuutta. Olennaista on tunnistaa, milloin kyse on hallitusta ja tietoisesta riskinotosta ja milloin riskit syntyvät siitä, että muutoksiin ei reagoida.
Riskienhallinta ei tarkoita rohkeiden päätösten välttämistä, vaan kykyä arvioida vaihtoehtoja ja tehdä valintoja, jotka tukevat yrityksen tulevaisuutta myös muuttuvissa olosuhteissa.
Tietoinen riskinotto on olennainen osa yrityksen kehittämistä.
Riskin sietäminen on hyvin yksilöllistä. Toiselle uuden kokeileminen on luonteva osa yrittäjyyttä, kun taas toinen haluaa varmistua asioista perusteellisesti ennen päätöksiä. Kumpikaan lähestymistapa ei ole automaattisesti oikea tai väärä. Ratkaisevaa on se, että ymmärtää oman tapansa suhtautua epävarmuuteen.
Maatalousyrittäjien joukosta löytyy sekä varovaisia että rohkeita riskinottajia. Osa tekee päätöksiä nopeasti ja näkee muutoksissa mahdollisuuksia. Osa puolestaan etenee harkiten ja kerää paljon tietoa ennen ratkaisuja. Käytännössä menestyminen ei kuitenkaan riipu niinkään siitä, kuinka paljon riskiä on valmis ottamaan, vaan siitä, kuinka hyvin riskit tunnistetaan ja hallitaan.
Tietoinen riskinotto on olennainen osa yrityksen kehittämistä. Investointi uuteen tuotantorakennukseen, koneeseen tai teknologiaan sisältää aina epävarmuutta. Kukaan ei pysty varmasti tietämään, millainen markkinatilanne on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Silti päätöksiä on tehtävä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Yrittäjän puolison, useimmiten naisen, rooli maatilayrityksen päätöksenteossa voi olla monenlainen riippuen lähtökohdista, osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Kun koti ja yritys jakavat saman arjen, suuret ja pienet päätökset vaikuttavat sekä perheen että yrityksen hyvinvointiin.
Helmi–maaliskuussa ehtii vielä optimoida maatilayrityksen viime vuoden verotusta. Tuloksen tasaaminen on kuitenkin helpompaa tilikauden aikana.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen…
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
