Länsiharjun tilalla ei uskota oikoteihin. Kahdessa vuosikymmenessä on rakennettu uutta lähes joka vuosi, lisätty karjaa, kehitetty työyhteisöä ja johtamistaitoja – sekä opittu kantapään kautta, miten vakava ruokintakriisi voidaan taltuttaa.
Iisalmen kupeessa Lapinlahden Nerkoolla asuvat Ville Vatanen ja Laura Meriläinen ovat yhdistäneet maitotilan ja koneyrittäjyyden toimivaksi kokonaisuudeksi. Meriläisen vastuulla ovat navetta ja taloushallinto, Vatasen tontille kuuluu tekniikka.
Ville Vatanen ryhtyi konehommiin jo 15-vuotiaana tehtyään ensimmäiset auraussopimukset lumiurakoinnissa. Kolme kesää kului urakoidessa omalla traktorilla turvesuolla, ja 17-kesäisenä hän alkoi urakoida rehua naapuritiloille omalla traktorilla.
Navettatyöt tulivat tutuiksi jo pienestä pitäen. Vanhempien vuonna 1982 rakentamassa parsinavetassa oli putkilypsy ja 15 lehmää, kunnes 1998 navettaa laajennettiin 30-paikkaiseksi.
– Kun intoa riitti, hiehopaikkoja lisättiin ja loppuaikoina, kun sukupolvenvaihdoksen ensimmäinen vaihe tehtiin vuonna 2010, niin tilalla oli jo 55 lypsylehmää, Vatanen muistelee.
Peltosalmen maatalousoppilaitoksessa eli Pemossa ollessaan hän asui koulun asuntolassa, mutta paineli aina viikonlopuiksi vanhempien avuksi kotitilalle. Välillä piti lähteä auraamaan lunta yön selkään ja sitten palata aamulla traktorilla kouluun.
Pariskunta tapasi Vatasen valmistuttua Pemolta ja Meriläisen opiskellessa sosionomiksi Savoniassa.
Länsiharjun tila toimi aluksi maatalousyhtymänä 2010–2017. Meriläiselle hyppäys maitotilalle oli melkoinen shokki. Hänellä ei ollut juuri kokemusta maataloudesta saati lypsykarjasta. Pariskunta muutti tilalle vuonna 2011, jolloin kuopus oli yksivuotias ja toinen lapsi syntyi pian muuton jälkeen.
Sukupolvenvaihdos tehtiin tammikuussa 2017, jolloin nuoret ottivat vetovastuun tilasta. Meriläisellä ei ollut kokemusta yrittäjyydestä, mutta sosionomin koulutus hyödytti henkilöstöjohtamisessa, ja osaamista vahvisti anopin opastus maatalouskirjanpitoon.
– Meillä on ollut koko ajan palkattua työvoimaa jo yhtymän aikana, joten sekin sektori piti vain opetella samoin kuin lypsyhommat. Minulle oli heti selvää, ettei parsinavetalla edetä.
Navettasuunnittelu alkoi vuonna 2017. Vatanen ja Meriläinen osallistuivat ProAgrian hankkeisiin ja tekivät tilavierailuja. Ennen päätöstä he pyysivät kaikilta robottiedustajilta tarjoukset saman pohjasuunnitelman perusteella.
Lopulta valinta osui Mestarifarmin tarjoukseen Maitomestarin duo -pihatosta ja kahdesta GEA-robotista.
– GEA:n vaakakupissa painoi käsikäyttömahdollisuus ja nopea kiinnitys, pesu ja lypsy sekä vedinsuihke samassa lypsykupissa.
Mestarifarmin tarjous kattoi kaikki kalusteet, projektinjohdon ja robotit. Se oli ainoa avaimet käteen -paketti. Käytännössä pohjakuvaan lisättiin vain vasikkalan verran pituutta yhdellä kehävälillä.
– Vuoden 2019 syksyllä tehtiin sopimukset pihaton rakentamisesta Mestarifarmin kanssa ja 2020 maaliskuussa talvilomaviikon jälkeen pistettiin kuokka maahan. Samalla iski korona ja sen tuomat rajoitukset ja heti perään tieto Valion uudesta sopimustuotannosta, Meriläinen ja Vatanen kertovat.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Pikkuvasikkaripuli uhkaa vasikan terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja tulevaa tuotosta, sekä altistaa hengitystietulehduksille. Ripulin ehkäisy on tärkeää. Vaikeassa tilanteessa voidaan ottaa muiden keinojen avuksi emille annettavat rokotukset.
Tilan tiineiden hiehojen ja lehmien rokottaminen pikkuvasikkaripulia vastaan on suuri työ ja kustannus. Siksi on tärkeää varmistaa, että rokottamisesta saadaan mahdollisimman suuri apu karjan arkeen.
Fyysisen työn vähentyminen, vasikoiden hyvä kasvu ja mahdollisuus käyttää kotoisia rehuja. Nämä ovat tuoreessa opinnäytetyössä mukana olleiden karjatilojen tärkeimmät syyt käyttää vasikka-apetta. Suppuniemen tilalla vasikka-apetta on käytetty vuodesta 2021.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa EU:n historian ensimmäisen kotieläinstrategian. Kotieläintuotanto nähdään siinä tärkeänä sektorina ja määritellään keskeiseksi osaksi Euroopan ruokaturvaa, omavaraisuutta ja maaseutualueiden elinvoimaa.
Lampaat tarvitsevat terveenä elämiseen ja hyvään tuotokseen nuorena korjattua, tuotosvaiheeseen sopivaa ja laadukasta säilörehua. Selvitimme, miten lampaille sopivaa säilörehua tehdään.
Rehumaissin viljelyn pohjoisraja kulkee keskisen Pohjanmaan kohdalla. Kiinnostusta viljelyyn kuitenkin on. Lönnkvistin tilalla maissi täydentää neljästi kesässä korjattua säilörehua.
