Reservimarkkinoiden suurten tuottotoiveiden etsikkoaika meni jo. Jokainen maatilakohde on omanlaisensa ja vaatii huolellista harkintaa ennen investointipäätöstä.
Vauhtisokeus on laji, jossa voi sattua kaikenlaista. Kukaan ei kiistä energian merkitystä nopeasti vaihtuvissa tilanteissa, mutta suin päin ei kannata uuteen sännätä. Tämä koskee myös buumin lailla markkinoille tulleita sähköakustoja.
Kustannuskurimuksessa kamppaileville maatiloille akkujärjestelmät voivat tarjota mahdollisuuden uusiin tuottoihin. Muutamilla tiloilla on tätä jo hyödynnettykin, ja niiltä kertyneet kokemukset ovat kiinnostavaa kuultavaa. ProAgria Etelä-Suomen energianeuvoja Kaisa Leipälä on ollut kentällä aktiivisesti läsnä ja tiivistää kuulemansa näin:
– Pelkkä reservimarkkinoille osallistuminen ei tuo enää suurimpia tuottoja, etsikkoaika meni jo. Kannattavuutta tuovat aurinkopaneelien tuottaman ylijäämäsähkön sekä edullisen pörssisähkön lataaminen ja varastointi sekä myöhempi käyttö kalliin sähkön aikana.
ProAgria järjesti maaliskuussa kaksi tilaisuutta, joiden aikana kuultiin niin käyttäjien kokemuksia kuin laitetoimittajien näkemyksiä akkujärjestelmien tilanteesta. Suoriin kysymyksiin saatiin suoria vastauksia, joiden pohjalta Leipälä kiteyttää ydinviestin yrittäjille.
– Arjen realiteettia peliin: on kaivettava kaikki tieto esiin, mihin investointi- ja tuottolaskelmat perustuvat. Ymmärrän, että maltti helposti unohtuu, kun innostus iskee.
Leipälä korostaa, että mikään yleispätevä laskelma ei ole riittävä pohja päätöksen tekemiseen. Keskustelu laitevalmistajien kanssa on vahvistanut käsitystä siitä, että jokainen kohde on oma yksilönsä.
– Millaiset tuotot ovat mahdollisia juuri minulle, ja onko investointi minulle kannattava. Maatalousyrittäjillä arjen realismi on selkäytimessä ja sille on tässäkin käyttöä.
Leipälä kannustaa yrittäjiä kolmen skenaarion ajatteluun akustohankintaa harkitessaan: 1) menee tosi hyvin, 2) menee ihan jees, 3) ei mene niin kuin ajateltiin. Hän palaa aiemmin esiin nostamaansa reservimarkkinaan ja sen tuotto-odotuksiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
