Reservimarkkinoiden suurten tuottotoiveiden etsikkoaika meni jo. Jokainen maatilakohde on omanlaisensa ja vaatii huolellista harkintaa ennen investointipäätöstä.
Vauhtisokeus on laji, jossa voi sattua kaikenlaista. Kukaan ei kiistä energian merkitystä nopeasti vaihtuvissa tilanteissa, mutta suin päin ei kannata uuteen sännätä. Tämä koskee myös buumin lailla markkinoille tulleita sähköakustoja.
Kustannuskurimuksessa kamppaileville maatiloille akkujärjestelmät voivat tarjota mahdollisuuden uusiin tuottoihin. Muutamilla tiloilla on tätä jo hyödynnettykin, ja niiltä kertyneet kokemukset ovat kiinnostavaa kuultavaa. ProAgria Etelä-Suomen energianeuvoja Kaisa Leipälä on ollut kentällä aktiivisesti läsnä ja tiivistää kuulemansa näin:
– Pelkkä reservimarkkinoille osallistuminen ei tuo enää suurimpia tuottoja, etsikkoaika meni jo. Kannattavuutta tuovat aurinkopaneelien tuottaman ylijäämäsähkön sekä edullisen pörssisähkön lataaminen ja varastointi sekä myöhempi käyttö kalliin sähkön aikana.
ProAgria järjesti maaliskuussa kaksi tilaisuutta, joiden aikana kuultiin niin käyttäjien kokemuksia kuin laitetoimittajien näkemyksiä akkujärjestelmien tilanteesta. Suoriin kysymyksiin saatiin suoria vastauksia, joiden pohjalta Leipälä kiteyttää ydinviestin yrittäjille.
– Arjen realiteettia peliin: on kaivettava kaikki tieto esiin, mihin investointi- ja tuottolaskelmat perustuvat. Ymmärrän, että maltti helposti unohtuu, kun innostus iskee.
Leipälä korostaa, että mikään yleispätevä laskelma ei ole riittävä pohja päätöksen tekemiseen. Keskustelu laitevalmistajien kanssa on vahvistanut käsitystä siitä, että jokainen kohde on oma yksilönsä.
– Millaiset tuotot ovat mahdollisia juuri minulle, ja onko investointi minulle kannattava. Maatalousyrittäjillä arjen realismi on selkäytimessä ja sille on tässäkin käyttöä.
Leipälä kannustaa yrittäjiä kolmen skenaarion ajatteluun akustohankintaa harkitessaan: 1) menee tosi hyvin, 2) menee ihan jees, 3) ei mene niin kuin ajateltiin. Hän palaa aiemmin esiin nostamaansa reservimarkkinaan ja sen tuotto-odotuksiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.…
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun…
