Reservimarkkinoiden suurten tuottotoiveiden etsikkoaika meni jo. Jokainen maatilakohde on omanlaisensa ja vaatii huolellista harkintaa ennen investointipäätöstä.
Vauhtisokeus on laji, jossa voi sattua kaikenlaista. Kukaan ei kiistä energian merkitystä nopeasti vaihtuvissa tilanteissa, mutta suin päin ei kannata uuteen sännätä. Tämä koskee myös buumin lailla markkinoille tulleita sähköakustoja.
Kustannuskurimuksessa kamppaileville maatiloille akkujärjestelmät voivat tarjota mahdollisuuden uusiin tuottoihin. Muutamilla tiloilla on tätä jo hyödynnettykin, ja niiltä kertyneet kokemukset ovat kiinnostavaa kuultavaa. ProAgria Etelä-Suomen energianeuvoja Kaisa Leipälä on ollut kentällä aktiivisesti läsnä ja tiivistää kuulemansa näin:
– Pelkkä reservimarkkinoille osallistuminen ei tuo enää suurimpia tuottoja, etsikkoaika meni jo. Kannattavuutta tuovat aurinkopaneelien tuottaman ylijäämäsähkön sekä edullisen pörssisähkön lataaminen ja varastointi sekä myöhempi käyttö kalliin sähkön aikana.
ProAgria järjesti maaliskuussa kaksi tilaisuutta, joiden aikana kuultiin niin käyttäjien kokemuksia kuin laitetoimittajien näkemyksiä akkujärjestelmien tilanteesta. Suoriin kysymyksiin saatiin suoria vastauksia, joiden pohjalta Leipälä kiteyttää ydinviestin yrittäjille.
– Arjen realiteettia peliin: on kaivettava kaikki tieto esiin, mihin investointi- ja tuottolaskelmat perustuvat. Ymmärrän, että maltti helposti unohtuu, kun innostus iskee.
Leipälä korostaa, että mikään yleispätevä laskelma ei ole riittävä pohja päätöksen tekemiseen. Keskustelu laitevalmistajien kanssa on vahvistanut käsitystä siitä, että jokainen kohde on oma yksilönsä.
– Millaiset tuotot ovat mahdollisia juuri minulle, ja onko investointi minulle kannattava. Maatalousyrittäjillä arjen realismi on selkäytimessä ja sille on tässäkin käyttöä.
Leipälä kannustaa yrittäjiä kolmen skenaarion ajatteluun akustohankintaa harkitessaan: 1) menee tosi hyvin, 2) menee ihan jees, 3) ei mene niin kuin ajateltiin. Hän palaa aiemmin esiin nostamaansa reservimarkkinaan ja sen tuotto-odotuksiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
