Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Säätösalaojitus ja salaojakastelu ovat tutkimuksissa osoittautuneet oivallisiksi keinoiksi vähentää sekä ravinnevalumia että kasvihuonekaasupäästöjä turvemailla. Padottaminen nostaa turvepellon pohjaveden tasoa, mikä hidastaa mikrobitoimintaa ja vähentää valuntaa.
Kivennäismailla vastaavaa tutkimusta on tehty niukemmin. Siksi asiaa selvitettiin osana monen toimijan yhteistä tutkimushanketta Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–2024.
Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla -hankkeen tutkimus tehtiin kahdella vierekkäisellä noin hehtaarin kokoisella lohkolla. Kastellulla lohkolla oli käytössä säätösalaojitus, viereisellä verrokkilohkolla tavanomainen salaojitus. Kummankin lohkon ojitus oli asennettu vuonna 2015 viidentoista metrin ojavälillä metrin syvyyteen. Ojitukset olivat hyvässä kunnossa.
Peltojen maalaji oli hietaa ja hiuetta. Pellot olivat lisäksi hyvin tasaisia, sillä keskikaltevuus oli alle 0,2 prosenttia.
– Lohkot ovat kaikin puolin hyväkuntoisia. Ainoa asia, joka ei ole oppikirjaesimerkin mukainen on se, ettei syvemmällä ole heikommin vettä läpäisevää maakerrosta estämässä veden suotautumista, Salaojayhdistyksen asiantuntija, agronomi Minna Mäkelä kuvailee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
