Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Suotuisia säitä, suojaavia suunnitelmia

Jaa

Kun muu Suomi tuntuu lomailevan, maatiloilla kasvukauden työhuippu seuraa toistaan. Joka­vuotinen kilpajuoksu Pohjolan lyhyttä kesää vastaan on täydessä vauhdissa. Paineita riittää: on konerikkoja ja sairastumisia; asioita, joihin voi ja ei voi vaikuttaa. Ruokaviraston keväisten yt-neuvottelujen vaikutukset tukimaksatusten aikatauluihin puhuttavat. Lisäksi keskusteluttaa sää, tuo maatilayrittäjän ikiaikainen ja oikullinen liikekumppani.

Alku oli aivan lupaava, toukokuu oli lämmin ja kuiva. Kesäkuussa saatiin sateitakin, toisaalla ehkä riittävästi, monin paikoin liian niukasti. Kuivuus ja korkeat lämpötilat ehtivät vaikuttaa monien viljelyskasvien kasvuun lähtöön. Vaikka kuivat keväät ja alkukesät tuntuvat tulleen jäädäkseen ja säätyypit näyttävät jämähtävän päälle, eivät vuodet ole vieläkään veljiä keskenään ‒ ja varautuminen on vaikeaa.

, ,

Kirjoittaja on Pellervo-Median vastaava päätoimittaja

Saako olla lisää

  • Pääkirjoitus

    Katsaus suomalaiseen sisuun: "Näistäkin vaikeuksista tullaan selviämään"

    Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsi­käyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero…

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Mitä peltoon ensi kesänä?

    Luonnonvarakeskuksen tuore synteesiraportti on koonnut tutkittua tietoa maatalouden yritystoiminnan muutoksesta. Ei liene enää kenellekään yllätys, että aktiivitilojen ja maa­talousyrittäjien määrä vähenee ja tilat polarisoi­tuvat – suuret kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet tarjoavat elannon ehkä vain yhdelle yrittäjälle. Raportti kertoo, että viidesosa maatiloista eli noin 9 000 tilaa tuotti 84 prosenttia maatalouden myyntituotoista vuosina 2022–2023. Samalle…

    Tilaajille

  • Monen toiminnan moderni maatila

    Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakko­luulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokeri­juurikkaan viljelyssä robotti­aikaan ja aloitettiin leikko­kukkien kasvatus avomaalla.

    Tilaajille

  • Kuituhamppua siemenviljan ja siemenperunan välissä

    Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Maatilan hiljainen kilpailuetu

    Maatalous muuttuu nopeasti, ja kasvavat tilat tarvitsevat osaavia ja luotettavia, itseohjautuvia työntekijöitä. Tekijöiden pienilläkin päätöksillä on suuri merkitys tilan menestykselle, ja maatalousyrityksen sosiaalinen kestävyys on etu.

    Tilaajille

  • Salakavala rikka­kanan­hirssi sujahtaa viljelykasveihin

    Rikkakananhirssi ei ole enää yksittäisten tilojen riesa, vaan nopeasti leviävä uhka suomalaiselle kasvin­viljelylle. Yksi kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä ja levitä vaivihkaa lohkolta toiselle. Torjunta vaatii työtä, mutta tuottaa onnistuessaan tulosta.

    Tilaajille
  • Henkilö

    Sari Peltonen: Pellot ja talous kuntoon

    Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.

    Tilaajille

  • Teatterin taikaa maatilalla

    Muuramelaiset Elina ja Kalle Tammivuori perustivat tilalleen ensin kesäkahvilan. Kaksi vuotta sitten he rakensivat navetan taakse näyttämön ja katetun 300-paikkaisen katsomon.

    Tilaajille
  • Työhyvinvointi

    Valitse suojakäsineet työn mukaan

    Kesäkuumalla voi tuntua inhottavalta vetää työhanskat käteen, mutta useimmiten se kannattaisi. Viljelijöille sattuu vuosittain 800–1 000 vakavaa käsivammaa, joista noin puolet olisi ehkäistävissä työtehtävään sopivilla suojakäsineillä.

Kaikki jutut