Rouhiaisen tilalla viljellään monipuolisesti puimurilla korjattavia syyskylvöisiä kasveja sekä hyödynnetään uutta tekniikkaa ja kokeillaan uusia kasveja. Tila on mukana tutkimustoiminnassa, kuten biostimulanttien testaamisessa.
Rouhiaisen tilan peltopäivässä Kouvolan Kimolassa paistaa aurinko heti aamusta. Isäntä Janne Rouhiainen pitelee tablettia, joka on hänen päivittäinen työvälineensä. Rouhiainen hallitsee Bayerin FieldView-sovelluksessa kaikkea omiin peltoihinsa liittyvää tietoa. Sovellus kerää ja tallentaa työkoneilta saatua tietoa, jota voi analysoida sovelluksessa, ja optimoida sen avulla esimerkiksi tuotantopanosten käyttöä tilalla.
– Tekniikkaa käyttämällä haluamme parantaa työtehoa ja nostaa satotasoja. Peltodatan keruujärjestelmällä voi hallita muun muassa kasvinsuojeluaineiden testausta pelloilla. Keräämme tiedon tehdystä työstä eri kaistoilla ja voimme verrata työkarttaa satokarttaan eli nähdä ruiskutusten vasteet, Rouhiainen kertoo.
Testilohkoilla peltodatan keruu helpottaa esimerkiksi puintia siten, että puidessa voi vain hyväksyä yhdestä nappulasta kyseisen lohkon, sillä sovelluksessa on jo pohjalla tiedot testikaistojen sijainnista.
– Meillä käytetään myös automaattiohjausta traktoreissa. Automaattiohjaus keventää ja lisää työtehoa sekä parantaa tarkkuutta ajossa.
Tilalla viljellään 510 peltohehtaaria. Kauimmaiset lohkot sijaitsevat Uudessakylässä noin 50 kilometrin päässä tilakeskuksesta.
– Tarkoitus on vielä kasvattaa pinta-alaa, sillä maanviljely on yritystoimintaa, jonka tarkoitus on olla kannattavaa. Pyrimme maksimaalisen hyvään satoon sopivalla kulurakenteella.
Satotasoja varmistetaan maan kasvukuntoon panostamalla, lannoitestrategialla sekä lohkojen perusparannuksilla. Tilalla on käytössä oma kaivinkone, jolla voi tehdä peltojen kunnostuksia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
Mäntsäläläinen maatalousyrittäjä Sari Melart sai Melan työkykyneuvonnasta apua henkiseen jaksamiseensa monin tavoin tiukassa tilanteessa. Maksutonta neuvontaa tarjoavat Melan 14 työkykyneuvojaa ympäri Suomen.
Lopen peruna on tunnettu tuotemerkki muuallakin kuin Helsingin Kauppatorilla. Joonatan ja Juhana Männistö brändäävät perunatilansa tuotteita entistäkin houkuttelevammiksi. Tilan viljelykierrossa tarvitaan muitakin kasveja, mutta ne tuovat liikevaihdosta vain pienen osan.
Täsmäviljelyn kehitys painottuu tällä hetkellä vahvasti drooneihin. Robottidroonit automatisoivat jatkossa monia maa- ja metsätilojen tuotantoprosesseja, mutta toistaiseksi lainsäädäntö estää esimerkiksi automatisoidut lennot. Telakkadrooneja testataan Maanmittauslaitoksella.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Suomalaisten marjatilojen valikoimaan on tulossa uusi marja. Tunnelissa kasvatettavan amerikankarpalon kauppakestävyys on omaa luokkaansa. Marja on koeviljelyssä Helsingin yliopiston lisäksi myös Kuoppamäen puutarhalla Nastolassa.
