Rouhiaisen tilalla viljellään monipuolisesti puimurilla korjattavia syyskylvöisiä kasveja sekä hyödynnetään uutta tekniikkaa ja kokeillaan uusia kasveja. Tila on mukana tutkimustoiminnassa, kuten biostimulanttien testaamisessa.
Rouhiaisen tilan peltopäivässä Kouvolan Kimolassa paistaa aurinko heti aamusta. Isäntä Janne Rouhiainen pitelee tablettia, joka on hänen päivittäinen työvälineensä. Rouhiainen hallitsee Bayerin FieldView-sovelluksessa kaikkea omiin peltoihinsa liittyvää tietoa. Sovellus kerää ja tallentaa työkoneilta saatua tietoa, jota voi analysoida sovelluksessa, ja optimoida sen avulla esimerkiksi tuotantopanosten käyttöä tilalla.
– Tekniikkaa käyttämällä haluamme parantaa työtehoa ja nostaa satotasoja. Peltodatan keruujärjestelmällä voi hallita muun muassa kasvinsuojeluaineiden testausta pelloilla. Keräämme tiedon tehdystä työstä eri kaistoilla ja voimme verrata työkarttaa satokarttaan eli nähdä ruiskutusten vasteet, Rouhiainen kertoo.
Testilohkoilla peltodatan keruu helpottaa esimerkiksi puintia siten, että puidessa voi vain hyväksyä yhdestä nappulasta kyseisen lohkon, sillä sovelluksessa on jo pohjalla tiedot testikaistojen sijainnista.
– Meillä käytetään myös automaattiohjausta traktoreissa. Automaattiohjaus keventää ja lisää työtehoa sekä parantaa tarkkuutta ajossa.
Tilalla viljellään 510 peltohehtaaria. Kauimmaiset lohkot sijaitsevat Uudessakylässä noin 50 kilometrin päässä tilakeskuksesta.
– Tarkoitus on vielä kasvattaa pinta-alaa, sillä maanviljely on yritystoimintaa, jonka tarkoitus on olla kannattavaa. Pyrimme maksimaalisen hyvään satoon sopivalla kulurakenteella.
Satotasoja varmistetaan maan kasvukuntoon panostamalla, lannoitestrategialla sekä lohkojen perusparannuksilla. Tilalla on käytössä oma kaivinkone, jolla voi tehdä peltojen kunnostuksia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Metsät eivät ole Tervaselän tilalla vain omaisuuserä, vaan metsänhoitoon nivoutuu vankkoja perinteitä ja pitkä sukupolvien ketju. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, mutta sijaa on myös omaehtoiselle suojelulle.
Periaatteessa oikea pellon vuokra on se euromäärä, jonka vuokranantaja ja vuokralainen hyväksyvät eli se, jolla kauppa syntyy. Mutta joskus sovittu hintakin on väärä. Seuraavassa ei tarkastella niitä poikkeustapauksia, joissa etsitään erityisiä hienohietapeltoja etelärinteessä kastelumahdollisuuksilla puutarhakasvien viljelyyn, ne kun ovat oma maailmansa. Eikä myöskään niitä tilanteita, joissa tietoisesti ollaan valmiita maksamaan selvää ylivuokraa, jotta päästään tutuiksi
Uudet kauralajikkeet ovat satoisia, isojyväisiä ja lujakortisia. Myös kuivuuden kestävyys on parantunut selvästi, sanoo kasvinjalostaja Hanna Haikka.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
