Rouhiaisen tilalla viljellään monipuolisesti puimurilla korjattavia syyskylvöisiä kasveja sekä hyödynnetään uutta tekniikkaa ja kokeillaan uusia kasveja. Tila on mukana tutkimustoiminnassa, kuten biostimulanttien testaamisessa.
Rouhiaisen tilan peltopäivässä Kouvolan Kimolassa paistaa aurinko heti aamusta. Isäntä Janne Rouhiainen pitelee tablettia, joka on hänen päivittäinen työvälineensä. Rouhiainen hallitsee Bayerin FieldView-sovelluksessa kaikkea omiin peltoihinsa liittyvää tietoa. Sovellus kerää ja tallentaa työkoneilta saatua tietoa, jota voi analysoida sovelluksessa, ja optimoida sen avulla esimerkiksi tuotantopanosten käyttöä tilalla.
– Tekniikkaa käyttämällä haluamme parantaa työtehoa ja nostaa satotasoja. Peltodatan keruujärjestelmällä voi hallita muun muassa kasvinsuojeluaineiden testausta pelloilla. Keräämme tiedon tehdystä työstä eri kaistoilla ja voimme verrata työkarttaa satokarttaan eli nähdä ruiskutusten vasteet, Rouhiainen kertoo.
Testilohkoilla peltodatan keruu helpottaa esimerkiksi puintia siten, että puidessa voi vain hyväksyä yhdestä nappulasta kyseisen lohkon, sillä sovelluksessa on jo pohjalla tiedot testikaistojen sijainnista.
– Meillä käytetään myös automaattiohjausta traktoreissa. Automaattiohjaus keventää ja lisää työtehoa sekä parantaa tarkkuutta ajossa.
Tilalla viljellään 510 peltohehtaaria. Kauimmaiset lohkot sijaitsevat Uudessakylässä noin 50 kilometrin päässä tilakeskuksesta.
– Tarkoitus on vielä kasvattaa pinta-alaa, sillä maanviljely on yritystoimintaa, jonka tarkoitus on olla kannattavaa. Pyrimme maksimaalisen hyvään satoon sopivalla kulurakenteella.
Satotasoja varmistetaan maan kasvukuntoon panostamalla, lannoitestrategialla sekä lohkojen perusparannuksilla. Tilalla on käytössä oma kaivinkone, jolla voi tehdä peltojen kunnostuksia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
Tunnustus: kirjoittaessani olen ylittänyt deadlinen kolmella päivällä, toimituksen ystävällinen kehotus laittoi vauhtia. Anteeksi! Olen menneen kesän humputellut harrastukseni savikiekkoammunnan parissa harjoitellen ja kilpaillen. Takaraivossa on jo pitempään nakertanut autotalli-varastorakennuksemme rapistunut maalaus. Maalausuran aika koitti, kun kilpailukausi syyskuun alussa päättyi kahteen voittotulokseen, joista toinen oli kansallisen skeetin SM. Naiset pystyvät tunnetusti hanskaamaan yhtäaikaisesti useita asioita. Itse
Jokaisen ihmisen kuolemasta seuraa perunkirjoitus ja perukirja. Perukirja on lain mukaan pakko laatia ja se kannattaa tehdä asiantuntijan johdolla.
Maatilavakuuttaminen on helpottunut, sillä eri vakuutuksista voi koota omiin tarpeisiin sopivan vakuutuspalapelin. Vakuutusmaksuissa säästää rahaa, jos vielä nostaa korvausten omavastuuta.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
