Laitilassa kokeillaan tuhkan soveltuvuutta metsätien perusparannukseen. Kahdessa pilottikohteessa tuhkatien rakentaminen kävi joutuisasti ja lopputuloksena oli tiivisrakenteinen, kovapintainen tie.
Tuhkateitä on rakennettu muun muassa Keski-Suomessa, mutta Lounais-Suomessa se on uutta. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän vetämässä pilottihankkeessa tuhkaa käytetään kahdella tienpätkällä, jotka sijaitsevat Laitilan kaupungin omistamissa metsissä.
”Kokeilun tarkoituksena on etsiä toimivia ja edullisia tapoja metsäteiden rakentamiseen ja kunnostukseen, sillä korjaustarpeet ovat kasvavat”, toteaa Lounametsän tierakentamisen erityisasiantuntija Arto Leino.
Yhdistystä kiinnostaa myös kierrätysmateriaalin eli puuntuhkan hyödyntäminen. Lounametsä toimittaa vuosittain merkittävän määrän energiapuuta Naantalin monipolttolaitokselle, ja kaikelle syntyvälle tuhkalle ei toistaiseksi ole käyttökohdetta. Tuhkan hyötykäytön lisääminen kuului edellisen hallituksen kärkihankkeisiin, jotta tuhkasta ei muodostu estettä kotimaisen energian käytölle.
Ennen tuhkan levitystä kunnostettavalta tiealueelta poistettiin maakivet. Sen jälkeen tie höylättiin allasmaiseksi niin, että rouhittu maa-aines jää tukipenkereeksi ojaa vasten.
”Näin tuhkakerros ei valu ojaan. Jos tiessä on pehmeitä kohtia, niille levitetään mursketta ennen tuhkanajoa”, Leino selittää.
Ensimmäiselle 300 metrin tieosuudelle kipattiin tuhkaa noin 530 tonnia. Kaivinkone levitti tuhkakeot 50–60 senttimetrin paksuiseksi kerrokseksi ja ajoi tiukkaan. Työn jälkeen tuhkakerros ohentui 30-senttiseksi kantavaksi patjaksi. Vielä ennen ohuen murskekerroksen levittämistä, pintaa tiivistettiin täryjyrällä.
”Tuhka kovettuu jo kaivinkoneen telojen jäljiltä tasaiseksi pinnaksi, joka kestää kuorma-auton painon. Muutaman ajokerran jälkeen pinta on päällystemäisen kova”, kuvaa kaivinkoneenkuljettaja Esa Niela.
Hän on urakoinut metsäteiden peruskorjauksia monet vuodet ja uskoo, että tuhkasta voi tulla kelpo raaka-aine tienrakennukseen.
”Se on kevyttä käsitellä ja pinta tulee kovaksi ihmeen helposti. Se on mursketta edullisempaa, toisaalta konetyötunteja tulee hieman enemmän.”
Nielan arvion mukaan tuhka sopisi myös pihojen pohjamateriaaliksi.
Metsätiehankkeita on tänä vuonna ollut niukanpuoleisesti, vaikka korjaustarvetta on merkittäviä määriä eri puolilla Suomea. Leinon mukaan Lounametsän alueella perusparannuksia pitäisi tehdä moninkertainen määrä nykyiseen nähden. Viime vuosina tieurakoita on tehty vain muutamien kymmenien kilometrien verran. Vaikka tiestön kunnostamiseen on saatavissa Kemera-avustusta, kiinnostus tieurakoihin on laimeaa.
”Tiehankkeet koetaan työläiksi ja kalliiksi, lisäksi alan urakoitsijoita on harvakseen”, Leino harmittelee.
Lounametsän vetämän noin 500 merin tuhkatiehankkeen kustannusarvio oli 15 000 euroa. Mursketta käyttäen hinta olisi ollut noin kolmanneksen korkeampi. Säästöä tuli materiaalista, sillä tuhka saatiin tiemaalle energialaitokselta ilmaiseksi, mutta vastaavasti konetyötuntien määrä oli suurempi.
Leino on pilottihankkeen onnistumiseen tyytyväinen, vaikka hakuprosessi oli normaaliin metsätiehankkeeseen verrattuna raskaampi. Ympäristölupaa ei enää tarvita, mutta ilmoitusmenettelykin on työläs.
”Ehkä jatkossa on kuitenkin helpompaa, kun voi hyödyntää ensimmäisen hankkeen kokemuksia”, hän uskoo.
Muiden muassa UPM on rakentanut omiin metsiin ja kumppanimetsänomistajilleen metsäteitä tuhkatie-konseptilla jo vuosia. Tuhkaa on hyödynnetty myös Metsähallituksen tiehankkeissa.
Tuhkan käytön vahvuuksia on se, että tuhkapatjan päälle levitetty murskekerros tiivistyy kovaksi pinnaksi, joka ei pölyä. Kantavuusmittauksissa tuhkamurske on osoittautunut jopa perinteistä päällystysrakennetta paremmaksi.
Tienrakennukseen hyödynnetään biopolttolaitosten tuhkaa. Laatu on tarkkaan analysoitu raskasmetallien varalta. UPM teettämissä vesi- ja maaperäanalyyseissä ei ole havaittu haitallisten aineiden liukenemista. n
Avantilla uskotaan sähköiseen siirtymään pienkuormaimissa. Uuden e-sarjan sydämenä on tarjolla kapasiteetiltaan 13:n tai 27 kilowattitunnin akkupaketti. Uppojäähdytyksellä toimivat akut kootaan omassa tehtaassa Ylöjärvellä.
Maatila voi säästää 10–15 prosenttia sähkönsiirtolaskussaan tuottamalla itse tilan sähkölaitteiden tarvitseman loistehon.
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
