Monella isolla hevostilalla on lantaongelma: ulostetta syntyy enemmän kuin omat ja lähitilojen pellot pystyvät vastaanottamaan. Pikahygienisoinnilla tilanne muuttuu olennaisesti.
Käsittelemätöntä lantaa ei voi luovuttaa kuin toisille maatiloille tai kompostointilaitoksille, koska seassa on potentiaalisia taudin aiheuttajia. Toisin sanoen lanta on kansanterveysriski. Lisäksi lannan seassa on rikkaruohon siemeniä.
Riski poistuu kompostoinnilla, joka kestää tyypillisesti noin vuoden.
Ilpo Pölösen kehittämä ManPas-laite käsittelee lannan nopeasti niin, että kansanterveysriski häviää ja rikkaruohon siemenet kuolevat. Käsitelty lanta täyttää EU:n sivutuoteasetuksen pykälät, minkä ansiosta sitä voi myydä irtotavarana maanparannukseen tai käyttää kuivikkeena.
ManPas on lämpöeristetty pystysiilo, jonka yläosaan lisätään päivittäin tuoretta hevosenlantaa tai naudan lietelannan kuivajaetta kolmannes siilon kokonaistilavuudesta. Kolmessa vuorokaudessa lanta lämpiää voimakkaasti ja saavuttaa siilon pohjan. Pohjalta ohjataan niin ikään yksi kolmasosa lannasta vuorokauden aikana hygienisointiruuviin. Se on käytännössä kuljetinruuvi, jonka ympärillä on lämminvesivaippa.
Lämmitys takaa, että lanta viettää vähintään tunnin seitsemänkymmenen asteen lämpötilassa. Juuri tunti ja seitsemänkymmentä astetta ovat sivutuoteasetuksen vaatimukset pikahygienisoinnille. Kun lanta on ollut ruuvissa tarvittavan ajan, se pyöräytetään ulos ja on valmista jatkokäyttöön.
– Laitteessa on lämpötila-anturit, jotka varmistavat, että kaikki lanta on vähintään tunnin verran halutussa lämpötilassa. Lämmitykseen tarvittava energiamäärä on yllättävän pieni, sillä lämpötilaa ei tyypillisesti tarvitse nostaa kuin korkeintaan kymmenen astetta, Pölönen kertoo.
ManPas on kehitelty IP-innovaatiot Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja Pölönen on. Kehitystyössä on ollut mukana myös Hämeen ammattikorkeakoulu Hygienisoitu lanta -hankkeen kautta.
Ensimmäinen koekäyttöön tehty laite pystyy käsittelemään vuorokaudessa lantaa kolmisen sataa litraa, mikä vastaa vajaan kymmenen hevosen lantamäärää. Tämän kevään aikana valmistuu täysimittainen laitteisto, joka käsittelee vuorokaudessa kuutiometrin erän eli suunnilleen 30 hevosen – tai 60 lehmän – tuotoksen.
– Tarkoitus on tehdä tuotakin suurempi laitos, jolla voisi käsitellä sadan hevosen tai parin robotin navetan nautojen lannan, Pölönen kertoo.
ManPasin arvonlisäverottomaksi hinnaksi toimitusjohtaja kertoo tämän kevään kokoluokassa alle tuhat euroa hevosta kohden.
Viljaa on tänä vuonna tavallista vähemmän, mutta Lantmännen Agro piristää Suomen viljakauppaa uudentyyppisillä sopimuksilla. Mielenkiintoisimmissa vaihtoehdoissa lopullisen hinnan voi kiinnittää myöhemmin, mutta käteen saa heti 100 euroa tonnilta.
Tellan tilalla Ruokolahdella otettiin syväparret käyttöön kuusi vuotta sitten. Tuloksena olivat terveemmät lehmät. Työtehosta ei ole tarvinnut tinkiä.
Soile Prokkola vaihtoi tutkijan hommat luomuviljelyyn parikymmentä vuotta sitten. Hän pitää kotitilaansa Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla ja toista luomutilaa Heinävedellä Savossa, joten tekemistä riittää.
Juukalaisella Ritoniemen tilalla kasvatetaan lihanautoja vuosikymmenten kokemuksella. Helsingissä syntynyt Olli Pirinen tuli isovanhempiensa viljelemälle vanhalle kantatilalle vuonna 1979 ja pohjoiskarjala-taustainen Mirjami Pirinen siitä parin vuoden kuluttua.