Maatilan ulkopuolisia työllistävän yrittäjän kannattaa opetella työnantajana toimimisen perusasiat. Työntekijätkin arvostavat työsuhdeasioiden täsmällistä hoitamista.
Työsopimus-, työaika- ja muut työelämän lait luovat perustan työelämän pelisäännöille. Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhdessä neuvottelemat työehtosopimukset antavat luvan poiketa joiltain osin työlainsäädännöstä. Paikallisella, yhtä työnantajaa koskevalla sopimuksella voidaan puolestaan poiketa joistain työehtosopimuksen ehdoista.
Yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että tietyn toimialan kaikkien työnantajien on noudatettava työehtosopimusta, vaikka ne eivät kuuluisi työnantajaliittoon. Liittoon kuulumattomat villit työnantajat eivät voi tehdä työsuhteeseen joustavuutta tuovia paikallisia sopimuksia henkilöstön kanssa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Lue Maatilan Pellervon digiä 1. kk vain 1 € tai Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Sotakorvausvuodet näkyivät lehden sivuilla yhä useampina artikkeleina hevosten hoidosta ja puutavaran ajosta. Koneet alkoivat tulla avuksi raivaukseen ja pelloille, ja suomalaisten itsetuntoa nostatti AIV-rehukeksinnöstä pokattu Nobel-palkinto.
