Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä, työn ja liikevaihdon lisää maatilayritykselle.
Maatilojen kokonaismäärän laskusta huolimatta monialaisten tilojen lukumäärä on pysynyt lähes samoissa lukemissa vuodesta 2016 vuoteen 2023, jolloin luku oli noin 13 800. Näin kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot. Vähemmälle huomiolle on jäänyt tilojen muun yritystoiminnan työllistävyys: se tarjosi työtä noin 8 400 maatilayrittäjän tai osakkaan lisäksi 4 500 perheenjäsenelle ja 4 700 vakituiselle työntekijälle. Ja siihen lisäksi vielä osa-aikainen työvoima.
Muun yritystoiminnan työllistävyys on huomattu myös kouvolalaisella Aholan tilalla, joka tarjoaa maatilamatkailua. Maatilamatkailu ja vapaa-ajan palvelutarjonta on muuten kuudenneksi yleisin muun yritystoiminnan muoto suomalaisilla maatiloilla. Aholassa on mukana toiminnassa peräti kolme sukupolvea. Toimintaa johtava, sukutilan 10. viljelijä Kirsi Kaistinen kertoo, että maatilamatkailua on kehitetty maltilla ja perheen resurssien ehdoilla, ja maanviljelyä ja matkailua on viety eteenpäin rinta rinnan. – Työtä ei pidä pelätä, sillä toiminnan työllistävä vaikutus yllättää lähes aina.
Matkailun osuus Aholan tilan liikevaihdosta on keskimäärin 40 prosenttia. Se on myös ennustettavampaa kuin maatalouden liikevaihto, Kaistinen toteaa, sillä vuosittainen majoitusvuorokausien määrä vaihtelee vähemmän kuin viljan hintataso.
Luken tilaston mukaan valtaosalla muuta yritystoimintaa harjoittavista tiloista sen osuus kokonaisuuden liikevaihdosta on pieni: neljällä tilalla kymmenestä se oli enintään 10 prosenttia. Mutta voi sen osuus olla merkittäväkin: 17 prosentilla tiloista muu yritystoiminta toi yli puolet kokonaisuuden liikevaihdosta.
P.S. Sivustolta maatilanpellervo.fi löytyy nyt ensimmäinen lisäsisältövideo, joka kertoo Akanlahden yhteismetsästä. Yhden omistajan tai perheen metsistä muodostettu yhteismetsä voi tuoda mukanaan verotuksellisia etuja ja helpottaa metsätilan sukupolvenvaihdosta. Verkkoartikkeleita pääsee lukemaan rekisteröitymällä sivustolle asiakasnumerolla.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsikäyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Konsultti selitti yrityksen henkilöstölle, kuinka yhdessä luotaisiin yritykselle arvot, visio ja missio. Niiden pohjalta olisi hyvä lähteä kehittämään yritykselle uutta strategiaa kohti loistokkaana siintävää tulevaisuutta. Kun henkilöstö sitoutettaisiin yhteiseen kehitystyöhön, niin strategian jalkauttaminen sujuisi helposti. – Millaisia ajatuksia tämä organisaatiossa herättää? "Nuo on niitä herrojen huaveita", huikkasi vääräleuka savolainen kokoustilan nurkkapöydästä. – Ei ollut erityisen
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
