Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Yrittäjäpariskunta Heli ja Vesa Parvinen kertaavat vajaan puolentoista vuoden takaisia tapahtumia nyt ilman tunnekuohuja, mutta silmäkulmasta voi aina lukea, miten monen vuoden pitkällisen jalostustyön haihtuminen savuna ilmaan iski rajusti tajuntaan.
– Menetimme siinä kahden vuoden uudistuskarjan! Kaikki oli parasta karja-ainesta, Heli kilpistää tuntemuksensa tuhojen valjettua aamun tunteina.
Palo sai alkunsa yöllä 27.9.2023. Pihamaalla olleet kaksi liiketunnistinkameraa eivät olleet taltioineet mitään, ei edes savua aamuyöllä.
Silminnäkijöitä löytyi vain kaksi: toinen naapurista pellon takaa ja toinen ohikulkija, joka teki hälytyksen mentyään ensin katsomaan syytä liekkien loimotukselle. Havainnot oli tehty täyden palon vaiheessa.
– Syy ei ollut sähkölaitteissa, vaan kuivina paalatuissa pyöröpaaleissa. Rehuladon muodostamaan tuulensuojaan oli kasattu toistasataa kuivaheinäpaalia ja peitetty aumamuovilla, Vesa Parvinen kertaa.
– Kasa oli ensimmäinen syttymiskohta, jonka vakuutusyhtiön tarkastajat huomasivat palojälkiä tutkiessaan.
Sammutustöiden jälkeen paikalla käyneet poliisit eivät osanneet tulkita palojälkiä syttymissyyn selvittämiseksi, mutta vakuutusyhtiön ammattilaiset löysivät syttymispaikan vainukoiran tarkkuudella.
Palopaikkatutkijat selvittivät palon vaiheet seikkaperäisesti. He näyttivät, miten sammutuksen jälkeen eräästä kohdasta osa heinistä oli palanut hienoksi tuhkaksi, ja miten tuli oli lähtenyt sieltä etenemään muihin paaleihin ja edelleen navetan rakenteisiin.
– Poliisit epäilivät tulipalon syyksi työkonetta, mutta tekninen tutkinta ei tukenut tätä teoriaa, Vesa Parvinen huomauttaa.
Heinä- ja olkipaaleissa voi tapahtua käymisreaktioita, jotka otollisissa oloissa voivat alkaa kehittää räjähdysherkkiä kaasuja jo 55 celsiusasteen lämpötilassa. Tämä voi johtaa itsesyttymiseen erityisesti paalien sisälämpötilan noustessa riittävän korkeaksi.
– Tutkijan mukaan vastaavanlaisia paloja on syttynyt muuallakin Suomessa. Me emme osanneet edes pelätä, että näin voisi käydä, Parviset pohtivat nyt myöhemmin.
Heli ja Vesa Parvinen aloittivat vuonna 1980 valmistuneen koulutilan navettapuolella vuokralaisina vuonna 1996. Tällöin yhdistelmäsikalan tilat luokkahuoneineen jäivät kuntayhtymälle, jonka vuokralaiseksi tuli strutsiyrittäjä.
– Kun saimme ostaa koko kompleksin vuonna 2006, ensimmäisenä työnä oli häätää pitkäkaulat pois maksamattomien laskujen takia, Vesa Parvinen muistelee.
Vuosina 2007 ja 2008 parsinavetta ja sikalarakennus pantiin sisältäpäin täysin uusiksi. Kaikki rakenteet purettiin ja uusittiin lattioita ja sisäseiniä sekä ilmanvaihtoa myöten. Vanhoihin opetustiloihin remontoitiin huoneisto asumiskäyttöön.
Rakennukseen tehtiin pihaton tyylinen hiehonavetta, jossa oli pienemmille kuivitetut karsinat. 80 hiehopaikkaa täyttivät jo silloin nykyiset hoitokarsinavaatimukset.
Vakuutusyhtiö päätti palotapahtuman jälkeen, että uusi hiehola voidaan rakentaa entiselle eläinmäärälle ja samaan tarkoitukseen ja samalle paikalle. Entisen 80 sijasta rakennukseen tehtiin 96 eläinpaikkaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
