Rehumaissi kasvaa hyvin suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Suomea. Maissilla on monia hyviä ominaisuuksia lypsy- ja lihakarjan ruokinnassa ja sen viljelyalaa voisikin kasvattaa.
Maissi ei ole Suomessa uusi asia. Viljelykokemuksia on kertynyt yli 30 vuoden ajalta. Pioneerina rehumaissin viljelyssä on toiminut Loukasten tila Hämeenlinnan Rengossa, jossa maissin viljely alkoi vuonna 1994. Sukupolvi on vaihtunut, mutta maissin viljely jatkuu.
– Tänä vuonna rehumaissia kasvoi 37 hehtaarilla. Nurmirehua tuotamme 160 hehtaarin alalla. Yhtenä syynä maissin viljelyyn on se, että nurmialamme on eläinmäärään nähden pienehkö. Maissin yhdestä korjuukerrasta saamme lähes yhtä paljon kuiva-ainesatoa kuin kolmesta nurmisadosta, yrittäjä Antti Koljonen perustelee.
Maatalousyhtymän pihatossa asustaa 260 hyvätuottoista lehmää, joten säilörehua ja rehuviljaa kuluu. Tilan toinen omistaja on Antin sisko, Anna Dannbäck, joka osallistuu tilan päivittäisiin töihin, mutta on nyt vanhempainvapaalla. Maissin viljelyä laittoi 1990-luvulla alulle sisarusten äiti, Barbro Koljonen yhdessä edesmenneen miehensä Erkki Koljosen kanssa.
– Maissisato on mennyt 33 vuoden aikana täysin pieleen vain kerran. Vuoden 2004 rankkasateissa maissi tukehtui veden alle, Barbro Koljonen muistelee.
Tänä vuonna märkyys tuotti jonkin verran haasteita etenkin sadonkorjuuaikaan.
– Jouduimme korjaamaan sadon hieman suunniteltua aikaisemmin, koska sateet uhkasivat syyskuun lopussa. Korjuu olisi parasta tehdä vasta syksyn ensimmäisen pakkasyön jälkeen, sillä pakkanen nostaa maissin kuiva-ainepitoisuutta, Antti Koljonen sanoo.
Urakoitsija korjasi Loukasten tilan maissit maissipäällä varustetulla ajosilppurilla 23.–24. syyskuuta. Kuiva-ainepitoisuus oli silloin 26,4 prosenttia. Kuiva-ainesatoa kertyi reilut 12 000 kiloa hehtaarilta. Keskimäärin maissi on tuottanut tilalla reilun kymmenen tonnin kuiva-ainesadon.
Maissin säilönnässä kannattaa käyttää pilaantumisriskin minimoimiseksi aina säilöntäainetta ja painottaa rehu huolellisesti. Loukasten tilalla painotus tapahtuu Kokemäen perunajauhotehtaalta tulevalla perunarehulla. Perunarehu levitetään tasaiseksi 30 sentin kerrokseksi maissirehumassan päälle. Perunarehu syötetään eläimille appeen joukossa.
Maissisäilörehun säilyvyyttä parantaa myös maissin silppuaminen mahdollisimman pieneksi. Optimaalinen silpun mitta on 20 milliä tai jopa sen alle.
Maissi on pitkän kasvuajan kasvi. Siksi sille kannattaa varata tilan lämpimimmät ja valoisimmat lohkot.
Kasvuaikaa voi säädellä lajikevalinnalla. Lajikkeiden kasvuaikaa ilmaistaan FAO-arvolla, joka ei ole sama asia kuin meillä käytettävä kasvuaika. Etelä-Suomessa voi käyttää noin 190 FAO-arvon lajikkeita, kun esimerkiksi Keski-Suomessa tai Pohjanmaalla kannattaa valita korkeintaan 150 FAO-arvon lajike. Mitä pienempi FAO-arvo on, sitä pienempi on myös sato.
Loukasten tilalla oli tänä vuonna viljelyssä uusi lajike, ranskalaisen Limagrainin jalostama Sunset, jonka FAO-arvo on 160. Yrittäjät olivat lajikkeeseen erittäin tyytyväisiä. Se kasvoi peräti neljä metriä korkeaksi. Osalla lohkoista viljeltiin edelleen pitkään käytössä ollutta Horizon-lajiketta, jolla on pidempi kasvuaika.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Tytöt ryhmittyvät aidan viereen. Mölinä on merkki siitä, että jotain tapahtuu. Ojanperän tilan yrittäjä Heta Ojanperä vaihtoi tilan tuotantosuunnan kasvinviljelystä emolehmiin ja kasvattaa nyt raamikkaita emolehmiä jalostaen eläimiä terveys ja luonne edellä.
Mitä kaikkea maatalousyrittäjän pitää osata? Ainakin oman tuotantosuuntansa työt, voisi ensimmäisenä ajatella. Käytännössä työnkuva ulottuu paljon pidemmälle. Maatilalla tekijöitä on usein vähän, mutta erilaisia tehtäviä paljon, joten yhden ja saman yrittäjän on taivuttava moneen. Työn mukana joutuu välillä vaihtamaan myös omaa rooliaan ja tapaa ajatella. Selvä muutos tapahtuu esimerkiksi silloin, kun tuotannosta siirrytään myyntiin. Tuottajan…
Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
