Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Pääomatulojen vero on vuosien mittaan kivunnut 30 prosenttiin. Muutaman vuoden ajan käytössä on ollut myös korkeampi verokanta, joka koskee nyt 30 000 euron ylimeneviä pääomatuloja. Vuonna 2015 niistä menee 33 ja vuonna 2016 34 prosentin vero. Summaan lasketaan kaikki pääomatulot, eli metsänomistajan pääomatulot esimerkiksi maataloudesta tai vuokratulot kiinteistöistä tai asunto-osakkeista. Vuonna 2014 raja ylemmän verokannan soveltamisessa oli 40 000 euroa. Sekä prosentit että rajat voivat siis vaihdella vuosittain.
Vuoden 2015 veroilmoitusta tehtäessä ylemmän verokannan nousu kannattaa pitää mielessä esimerkiksi varausten kohdalla. Uuden varauksen tekeminen pienentää verotettavaa pääomatuloa vuodelta 2015. Toisaalta se on siirrettyä verotusta, koska varaus lasketaan tuloksi jonain seuraavana vuonna, kun se puretaan. Sen vuoden pääomatulojen määrästä ja niiden silloisesta verotuksesta riippuu, olisiko tulo kannattanut ottaa verotettavaksi jo vuonna 2015 vai vasta myöhemmin.
Jos varauksen määrä verotettaisiin vuonna 2015 ylemmän verokannan mukaan, veroa menisi 33 prosenttia. Jos pääomaveroprosentit ja rajat pysyvät ennallaan ja varauksen määrä verotetaan seuraavina vuosina myös ylemmän verokannan mukaan, maksetaan veroa yksi prosenttiyksikkö enemmän. Jos taas pääomatuloja on lähivuosina vähemmän ja varauksen määrä verotettaisiinkin alemman verokannan mukaan, menisi veroa kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös vanhan varauksen tulouttamista.
”Varausten lisäksi pieniä suunnittelukeinoja ovat puun myyntitulojen jakaminen useammalle vuodelle. Se tapahtuu usein luonnostaan. Puunostaja maksaa ennakkomaksun pian kaupan teon jälkeen. Hakkuu siirtyy kelien takia vuodenvaihteen yli, jolloin osa tuloista maksetaan seuraavan vuoden puolella. Maksujen jakautuminen eri vuosille on osa puukaupan vakiintunutta menettelyä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta sanoo.
Metsävähennyksen tekeminen on myös jonkinlainen suunnittelukeino tulojen tasaamiseksi. Jos metsävähennyspohjaa on käyttämättä, sitä voi käyttää tai olla sinä vuonna käyttämättä. Yleisohjeena Pilhjerta pitää kuitenkin sitä, että metsävähennys kannattaa tehdä jo inflaatiomielessä mahdollisimman nopeasti.
Mikäli mahdollista, myös vuosimenoja voi pyrkiä ajoittamaan vuosille, joina pääomatuloista joutuu maksamaan veroa korkeamman veroprosentin mukaan. Mitä korkeampi veroprosentti tuloista menisi, sitä suurempi on vähennyksen arvo.
Veronalaisia luovutuksia voi myös pyrkiä ajoittamaan niin, ettei 30 000 euron raja ylittyisi. Metsätilan tai metsätalouden käyttöomaisuuden luovutusvoitot verotetaan pääomatulona luovutusvuonna.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Syysöljykasvien kylvö onnistuu monella eri tavalla. Tärkeintä on saada syksyllä aikaan sopivan tiheä ja rehevä kasvusto, jolla on talvesta selvittyään hyvät eväät sadontuottoon. Lasse Matikainen, Risto Tupi ja Mikko Kaase kertovat viljelykokemuksistaan.
Punkalaitumelainen Levoniemen tila kuuluu välikasvien käytön uranuurtajiin Suomessa. Puinnin jälkeen syksyllä kylvettävät välikasvit ovat tuoneet uutta kasvupuhtia peltoon ja keskimäärin tuhannen kilon sadonlisän hehtaarilta.
Palveluntarjoajat toimittavat maatilalle akkujärjestelmän, ohjaavat sen käyttöä ja hoitavat kaupankäynnin Fingridin suuntaan. Akkubuumin keskellä on kuitenkin syytä liikkua realistisin odotuksin. Kasken tilalle asennettiin akut viime syksynä.
Luonnonarvokauppa herättää kasvavaa kiinnostusta maanomistajissa, yrityksissä ja luonnonhoidon asiantuntijoissa. Osapuolet voivat sopia keskenään suojelutoimista ja niistä maksettavista korvauksista. Hyvinkäällä on yksi ensimmäisistä toteutetuista kohteista.
Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
