Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Pääomatulojen vero on vuosien mittaan kivunnut 30 prosenttiin. Muutaman vuoden ajan käytössä on ollut myös korkeampi verokanta, joka koskee nyt 30 000 euron ylimeneviä pääomatuloja. Vuonna 2015 niistä menee 33 ja vuonna 2016 34 prosentin vero. Summaan lasketaan kaikki pääomatulot, eli metsänomistajan pääomatulot esimerkiksi maataloudesta tai vuokratulot kiinteistöistä tai asunto-osakkeista. Vuonna 2014 raja ylemmän verokannan soveltamisessa oli 40 000 euroa. Sekä prosentit että rajat voivat siis vaihdella vuosittain.
Vuoden 2015 veroilmoitusta tehtäessä ylemmän verokannan nousu kannattaa pitää mielessä esimerkiksi varausten kohdalla. Uuden varauksen tekeminen pienentää verotettavaa pääomatuloa vuodelta 2015. Toisaalta se on siirrettyä verotusta, koska varaus lasketaan tuloksi jonain seuraavana vuonna, kun se puretaan. Sen vuoden pääomatulojen määrästä ja niiden silloisesta verotuksesta riippuu, olisiko tulo kannattanut ottaa verotettavaksi jo vuonna 2015 vai vasta myöhemmin.
Jos varauksen määrä verotettaisiin vuonna 2015 ylemmän verokannan mukaan, veroa menisi 33 prosenttia. Jos pääomaveroprosentit ja rajat pysyvät ennallaan ja varauksen määrä verotetaan seuraavina vuosina myös ylemmän verokannan mukaan, maksetaan veroa yksi prosenttiyksikkö enemmän. Jos taas pääomatuloja on lähivuosina vähemmän ja varauksen määrä verotettaisiinkin alemman verokannan mukaan, menisi veroa kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös vanhan varauksen tulouttamista.
”Varausten lisäksi pieniä suunnittelukeinoja ovat puun myyntitulojen jakaminen useammalle vuodelle. Se tapahtuu usein luonnostaan. Puunostaja maksaa ennakkomaksun pian kaupan teon jälkeen. Hakkuu siirtyy kelien takia vuodenvaihteen yli, jolloin osa tuloista maksetaan seuraavan vuoden puolella. Maksujen jakautuminen eri vuosille on osa puukaupan vakiintunutta menettelyä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta sanoo.
Metsävähennyksen tekeminen on myös jonkinlainen suunnittelukeino tulojen tasaamiseksi. Jos metsävähennyspohjaa on käyttämättä, sitä voi käyttää tai olla sinä vuonna käyttämättä. Yleisohjeena Pilhjerta pitää kuitenkin sitä, että metsävähennys kannattaa tehdä jo inflaatiomielessä mahdollisimman nopeasti.
Mikäli mahdollista, myös vuosimenoja voi pyrkiä ajoittamaan vuosille, joina pääomatuloista joutuu maksamaan veroa korkeamman veroprosentin mukaan. Mitä korkeampi veroprosentti tuloista menisi, sitä suurempi on vähennyksen arvo.
Veronalaisia luovutuksia voi myös pyrkiä ajoittamaan niin, ettei 30 000 euron raja ylittyisi. Metsätilan tai metsätalouden käyttöomaisuuden luovutusvoitot verotetaan pääomatulona luovutusvuonna.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
