Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Pääomatulojen vero on vuosien mittaan kivunnut 30 prosenttiin. Muutaman vuoden ajan käytössä on ollut myös korkeampi verokanta, joka koskee nyt 30 000 euron ylimeneviä pääomatuloja. Vuonna 2015 niistä menee 33 ja vuonna 2016 34 prosentin vero. Summaan lasketaan kaikki pääomatulot, eli metsänomistajan pääomatulot esimerkiksi maataloudesta tai vuokratulot kiinteistöistä tai asunto-osakkeista. Vuonna 2014 raja ylemmän verokannan soveltamisessa oli 40 000 euroa. Sekä prosentit että rajat voivat siis vaihdella vuosittain.
Vuoden 2015 veroilmoitusta tehtäessä ylemmän verokannan nousu kannattaa pitää mielessä esimerkiksi varausten kohdalla. Uuden varauksen tekeminen pienentää verotettavaa pääomatuloa vuodelta 2015. Toisaalta se on siirrettyä verotusta, koska varaus lasketaan tuloksi jonain seuraavana vuonna, kun se puretaan. Sen vuoden pääomatulojen määrästä ja niiden silloisesta verotuksesta riippuu, olisiko tulo kannattanut ottaa verotettavaksi jo vuonna 2015 vai vasta myöhemmin.
Jos varauksen määrä verotettaisiin vuonna 2015 ylemmän verokannan mukaan, veroa menisi 33 prosenttia. Jos pääomaveroprosentit ja rajat pysyvät ennallaan ja varauksen määrä verotetaan seuraavina vuosina myös ylemmän verokannan mukaan, maksetaan veroa yksi prosenttiyksikkö enemmän. Jos taas pääomatuloja on lähivuosina vähemmän ja varauksen määrä verotettaisiinkin alemman verokannan mukaan, menisi veroa kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös vanhan varauksen tulouttamista.
”Varausten lisäksi pieniä suunnittelukeinoja ovat puun myyntitulojen jakaminen useammalle vuodelle. Se tapahtuu usein luonnostaan. Puunostaja maksaa ennakkomaksun pian kaupan teon jälkeen. Hakkuu siirtyy kelien takia vuodenvaihteen yli, jolloin osa tuloista maksetaan seuraavan vuoden puolella. Maksujen jakautuminen eri vuosille on osa puukaupan vakiintunutta menettelyä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta sanoo.
Metsävähennyksen tekeminen on myös jonkinlainen suunnittelukeino tulojen tasaamiseksi. Jos metsävähennyspohjaa on käyttämättä, sitä voi käyttää tai olla sinä vuonna käyttämättä. Yleisohjeena Pilhjerta pitää kuitenkin sitä, että metsävähennys kannattaa tehdä jo inflaatiomielessä mahdollisimman nopeasti.
Mikäli mahdollista, myös vuosimenoja voi pyrkiä ajoittamaan vuosille, joina pääomatuloista joutuu maksamaan veroa korkeamman veroprosentin mukaan. Mitä korkeampi veroprosentti tuloista menisi, sitä suurempi on vähennyksen arvo.
Veronalaisia luovutuksia voi myös pyrkiä ajoittamaan niin, ettei 30 000 euron raja ylittyisi. Metsätilan tai metsätalouden käyttöomaisuuden luovutusvoitot verotetaan pääomatulona luovutusvuonna.
Verotus on tapissa, mutta sen painopisteitä voidaan muuttaa. Vaalien jälkeen ansiotulon veroa todennäköisesti kevennetään. Pääomatulojen – kuten puun myyntitulojen – verotus on liian korkeaa, eikä siihen sovi progressio. Perintö- ja lahjaveron poistaminen antanee vielä odottaa itseään.
Budjetointi on täsmätyökalu maatilan tulojen ja menojen arviointiin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Maksuvalmiussuunnittelun ja -seurannan merkitys korostuu hinnankorotusten ja kustannusten kasvun myötä.
Valtaosa maa- tai metsätalousyrittäjistä pääsee hyötymään uudesta yrittäjävähennyksestä. Verottaja tekee tuloista viiden prosentin vähennyksen viran puolesta, joten sitä ei itse merkitä verolomakkeelle.
Talousvaikeuksien kanssa kamppailevan maatilan ei tarvitse antaa ongelmien kaatua niskaan, sillä apua on saatavilla. Talouden haltuunotto alkaa tulojen ja menojen kartoituksella.