Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Pääomatulojen vero on vuosien mittaan kivunnut 30 prosenttiin. Muutaman vuoden ajan käytössä on ollut myös korkeampi verokanta, joka koskee nyt 30 000 euron ylimeneviä pääomatuloja. Vuonna 2015 niistä menee 33 ja vuonna 2016 34 prosentin vero. Summaan lasketaan kaikki pääomatulot, eli metsänomistajan pääomatulot esimerkiksi maataloudesta tai vuokratulot kiinteistöistä tai asunto-osakkeista. Vuonna 2014 raja ylemmän verokannan soveltamisessa oli 40 000 euroa. Sekä prosentit että rajat voivat siis vaihdella vuosittain.
Vuoden 2015 veroilmoitusta tehtäessä ylemmän verokannan nousu kannattaa pitää mielessä esimerkiksi varausten kohdalla. Uuden varauksen tekeminen pienentää verotettavaa pääomatuloa vuodelta 2015. Toisaalta se on siirrettyä verotusta, koska varaus lasketaan tuloksi jonain seuraavana vuonna, kun se puretaan. Sen vuoden pääomatulojen määrästä ja niiden silloisesta verotuksesta riippuu, olisiko tulo kannattanut ottaa verotettavaksi jo vuonna 2015 vai vasta myöhemmin.
Jos varauksen määrä verotettaisiin vuonna 2015 ylemmän verokannan mukaan, veroa menisi 33 prosenttia. Jos pääomaveroprosentit ja rajat pysyvät ennallaan ja varauksen määrä verotetaan seuraavina vuosina myös ylemmän verokannan mukaan, maksetaan veroa yksi prosenttiyksikkö enemmän. Jos taas pääomatuloja on lähivuosina vähemmän ja varauksen määrä verotettaisiinkin alemman verokannan mukaan, menisi veroa kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös vanhan varauksen tulouttamista.
”Varausten lisäksi pieniä suunnittelukeinoja ovat puun myyntitulojen jakaminen useammalle vuodelle. Se tapahtuu usein luonnostaan. Puunostaja maksaa ennakkomaksun pian kaupan teon jälkeen. Hakkuu siirtyy kelien takia vuodenvaihteen yli, jolloin osa tuloista maksetaan seuraavan vuoden puolella. Maksujen jakautuminen eri vuosille on osa puukaupan vakiintunutta menettelyä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta sanoo.
Metsävähennyksen tekeminen on myös jonkinlainen suunnittelukeino tulojen tasaamiseksi. Jos metsävähennyspohjaa on käyttämättä, sitä voi käyttää tai olla sinä vuonna käyttämättä. Yleisohjeena Pilhjerta pitää kuitenkin sitä, että metsävähennys kannattaa tehdä jo inflaatiomielessä mahdollisimman nopeasti.
Mikäli mahdollista, myös vuosimenoja voi pyrkiä ajoittamaan vuosille, joina pääomatuloista joutuu maksamaan veroa korkeamman veroprosentin mukaan. Mitä korkeampi veroprosentti tuloista menisi, sitä suurempi on vähennyksen arvo.
Veronalaisia luovutuksia voi myös pyrkiä ajoittamaan niin, ettei 30 000 euron raja ylittyisi. Metsätilan tai metsätalouden käyttöomaisuuden luovutusvoitot verotetaan pääomatulona luovutusvuonna.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennusluvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilukeskuksen ääreltä ja
