Palveluntarjoajat toimittavat maatilalle akkujärjestelmän, ohjaavat sen käyttöä ja hoitavat kaupankäynnin Fingridin suuntaan. Akkubuumin keskellä on kuitenkin syytä liikkua realistisin odotuksin. Kasken tilalle asennettiin akut viime syksynä.
Maatalousyrittäjänä voi ja pitää tehdä rohkeita päätöksiä. Näin ajattelee Sastamalan Kiikoisissa 80 peltohehtaarin Kasken tilaa viljelevä Markku Välimäki. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Välimäki siirtyi luomuviljelyyn, ja sittemmin tilalla on keskitytty laatukauran tuottamiseen sopimuskumppaneille.
Vuonna 2017 oman kuivurin katolle ilmestyivät ensimmäiset aurinkopaneelit, seuraavana vuonna niitä tuli lisää seinille. Nyt käytössä on kuusi eri järjestelmää, joiden yhteisteho on hiukan vajaat 100 kilowattia (kW). Välimäki on siten vielä sähkön mikrotuottaja, mutta itselle oman tuotannon merkitys on suuri.
– Saan nyt paneeleista parhaan tehon, kun niitä on asennettu eri ilmansuuntiin. Maataloudessa kuluu sähköä reilut 60 000 kilowattituntia, josta paneelit tuottavat noin 80 prosenttia. Eniten sähköä vie viljan käsittely kevättalvella ja kesällä.
Tällä vuosikymmenellä Välimäki kiinnostui akkujärjestelmistä ja mietti alkuun käytettyjen akkujen hankintaa. Kun hintakehitys kääntyi nopeasti uusien akkujen hyväksi, Välimäki päätyi hankkimaan kolme vuotta sitten 38 kW:n invertterikäyttöisen akkujärjestelmän.
– Tarkoituksena oli saada varavirtajärjestelmä, joka lataa sähköä verkosta akkuihin. Aurinkopaneelit vaativat valtakunnan verkon tuekseen, eivätkä tuota sähkökatkon aikana.
Välimäkeä harmittaa se, että Suomessa ei saa tukea akkujärjestelmien hankintaan, toisin kuin polttomoottorikäyttöisen aggregaatin investointiin. Tästä huolimatta hän päätti tehdä ison peliliikkeen ja syksyllä 2025 tilalle asennettiin kapasiteetiltaan 345 kilowattitunnin (kWh) akusto, tehoa akuissa on 137 kW. Järjestelmä koostuu kahdesta akustosta, joista toinen toimii varavirtalähteenä ja molemmat Fingridin sähköreservinä. Akuston purkamisen rinnalla yhtä tärkeää on sen lataaminen.
Akustot toimittanut Cactos Oy on hoitanut reservimarkkinasopimukseen liittyvät asiat Fingridin kanssa. Cactos vastaa myös järjestelmän ohjauksesta niin, että sähköä kulkee oikeisiin suuntiin käyttö-, hinta- ja reservitarpeen mukaisesti. Alkuaika on kulunut aktiivisen seurannan merkeissä.
– Tilanne vaihtelee koko ajan. Laskelmien ja nykyisen hintanäkymän perusteella tämän pitäisi tuottaa hyvin, Välimäki toteaa.
Reservimarkkina toimii palveluntarjoajan kanssa vuosineljänneksittäin ja Välimäki sai ensimmäisen hyvityslaskelman maaliskuun lopulla. Luvut eivät olleet hänestä erinomaisia, eikä sähkövarasto tuonut vielä täyttä hyötyä.
– Kulut peittyvät, mutta pääoma ei kuoletu. Laskelmat ovat ehkä optimistisia, mutta suhtaudun silti positiivisesti tulevaan. Sitten kun omaa sähköntuotantoa on enemmän, hyöty näkyy paremmin.
Mahdollisiin sähköverkon häiriöihin Välimäki on siis varautunut, mutta puhelinverkot ovat seudulla isompi ongelma. Se vaivasi jo akuston asennusvaiheessa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Luonnonarvokauppa herättää kasvavaa kiinnostusta maanomistajissa, yrityksissä ja luonnonhoidon asiantuntijoissa. Osapuolet voivat sopia keskenään suojelutoimista ja niistä maksettavista korvauksista. Hyvinkäällä on yksi ensimmäisistä toteutetuista kohteista.
Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
Kehitteillä oleva sovellus mahdollistaa muistiinpanojen ja havaintojen kirjaamisen pellolta helposti ja paikkatietoon perustuen.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
