Palveluntarjoajat toimittavat maatilalle akkujärjestelmän, ohjaavat sen käyttöä ja hoitavat kaupankäynnin Fingridin suuntaan. Akkubuumin keskellä on kuitenkin syytä liikkua realistisin odotuksin. Kasken tilalle asennettiin akut viime syksynä.
Maatalousyrittäjänä voi ja pitää tehdä rohkeita päätöksiä. Näin ajattelee Sastamalan Kiikoisissa 80 peltohehtaarin Kasken tilaa viljelevä Markku Välimäki. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Välimäki siirtyi luomuviljelyyn, ja sittemmin tilalla on keskitytty laatukauran tuottamiseen sopimuskumppaneille.
Vuonna 2017 oman kuivurin katolle ilmestyivät ensimmäiset aurinkopaneelit, seuraavana vuonna niitä tuli lisää seinille. Nyt käytössä on kuusi eri järjestelmää, joiden yhteisteho on hiukan vajaat 100 kilowattia (kW). Välimäki on siten vielä sähkön mikrotuottaja, mutta itselle oman tuotannon merkitys on suuri.
– Saan nyt paneeleista parhaan tehon, kun niitä on asennettu eri ilmansuuntiin. Maataloudessa kuluu sähköä reilut 60 000 kilowattituntia, josta paneelit tuottavat noin 80 prosenttia. Eniten sähköä vie viljan käsittely kevättalvella ja kesällä.
Tällä vuosikymmenellä Välimäki kiinnostui akkujärjestelmistä ja mietti alkuun käytettyjen akkujen hankintaa. Kun hintakehitys kääntyi nopeasti uusien akkujen hyväksi, Välimäki päätyi hankkimaan kolme vuotta sitten 38 kW:n invertterikäyttöisen akkujärjestelmän.
– Tarkoituksena oli saada varavirtajärjestelmä, joka lataa sähköä verkosta akkuihin. Aurinkopaneelit vaativat valtakunnan verkon tuekseen, eivätkä tuota sähkökatkon aikana.
Välimäkeä harmittaa se, että Suomessa ei saa tukea akkujärjestelmien hankintaan, toisin kuin polttomoottorikäyttöisen aggregaatin investointiin. Tästä huolimatta hän päätti tehdä ison peliliikkeen ja syksyllä 2025 tilalle asennettiin kapasiteetiltaan 345 kilowattitunnin (kWh) akusto, tehoa akuissa on 137 kW. Järjestelmä koostuu kahdesta akustosta, joista toinen toimii varavirtalähteenä ja molemmat Fingridin sähköreservinä. Akuston purkamisen rinnalla yhtä tärkeää on sen lataaminen.
Akustot toimittanut Cactos Oy on hoitanut reservimarkkinasopimukseen liittyvät asiat Fingridin kanssa. Cactos vastaa myös järjestelmän ohjauksesta niin, että sähköä kulkee oikeisiin suuntiin käyttö-, hinta- ja reservitarpeen mukaisesti. Alkuaika on kulunut aktiivisen seurannan merkeissä.
– Tilanne vaihtelee koko ajan. Laskelmien ja nykyisen hintanäkymän perusteella tämän pitäisi tuottaa hyvin, Välimäki toteaa.
Reservimarkkina toimii palveluntarjoajan kanssa vuosineljänneksittäin ja Välimäki sai ensimmäisen hyvityslaskelman maaliskuun lopulla. Luvut eivät olleet hänestä erinomaisia, eikä sähkövarasto tuonut vielä täyttä hyötyä.
– Kulut peittyvät, mutta pääoma ei kuoletu. Laskelmat ovat ehkä optimistisia, mutta suhtaudun silti positiivisesti tulevaan. Sitten kun omaa sähköntuotantoa on enemmän, hyöty näkyy paremmin.
Mahdollisiin sähköverkon häiriöihin Välimäki on siis varautunut, mutta puhelinverkot ovat seudulla isompi ongelma. Se vaivasi jo akuston asennusvaiheessa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
Maatalous muuttuu nopeasti, ja kasvavat tilat tarvitsevat osaavia ja luotettavia, itseohjautuvia työntekijöitä. Tekijöiden pienilläkin päätöksillä on suuri merkitys tilan menestykselle, ja maatalousyrityksen sosiaalinen kestävyys on etu.
Rikkakananhirssi ei ole enää yksittäisten tilojen riesa, vaan nopeasti leviävä uhka suomalaiselle kasvinviljelylle. Yksi kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä ja levitä vaivihkaa lohkolta toiselle. Torjunta vaatii työtä, mutta tuottaa onnistuessaan tulosta.
