Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja korkotukilainan korko 7 %.
Sama tunnelma on kieltämättä nyt viriämässä, kun inflaatio alkaa ylittää kolmen prosentin tason ja nousu jatkuu. Hieman oikoen, nyt omaisuuden arvosta katoaa kolme prosenttia joka vuosi. Se on hurja inflaation taso verrattuna muutaman vuoden takaiseen lähes nollainflaatioon. Kolmen prosentin inflaatio syö keskikokoisen maatilan käyvästä arvosta 30 000 euroa vuodessa, ja 82 euroa katoaa lompakosta pelkästään päiväunien aikana.
Jos maatilan nykyisten lainojen keskikorko on kolmen prosentin paikkeilla, ja inflaatio toteutuisi samalla tasolla, niin kyllähän siinä velallinen voittaa ainakin lainan koron verovähennyksen verran. Ja tyypillisesti nousevien korkojen aikakaudella lainan korko kiinnitetään matalampaan tasoon kuin mitä on tuleva inflaatio.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Esimerkkilaskelma alla vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Korialaisella Heikkilän tilalla kasvinviljelyn rinnalle on haettu myös muita tuotantomuotoja. Kauralyhteiden valmistus ja kaniheinän myynti tuovat lisää euroja viivan alle. Niistä kertyy yli puolet tilan liikevaihdosta.
Neuvontatyö on yhä kokonaisvaltaisempaa, sanoo viljavuusnäytteitä ottava sekä viljelysuunnittelua ja neuvontaa tekevä Teemu Pakonen. Hän viljelee itsekin siemenperunaa ja -viljaa sukutilallaan Tyrnävällä ja on innostunut täsmäviljelystä.
Huittislainen Jere Lindroos on urakoinut kesällä maatalousdroonilla piensiemenkylvöstä lannoitukseen ja kasvihuoneiden varjostukseen. Drooniavusteisen lentolevityspalvelun kysyntä näyttäisi kasvavan.
